Joulu on taas askelen lähempänä kuin eilen. Päivä lyhenee entisestään, mutta se ei haittaa, kun voi sytyttää kynttilämeren pimeyttä poistamaan. Ledejä tai liekkejä, molemmat käyvät. Kynttilänvalossa joulumusiikkikin imeytyy paremmin sielun syvyyksiin. Lähiseudun eräässä kirkossa (taas!) sain eilen ystävieni kanssa nauttia upeasta tenoriäänestä, joka sai huikeat väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin. Vanhat tutut laulut ja muutama uudempikin saivat Jyrki Anttilan laulamana joulumielen syttymään.
Tänään olen kuunnellut levyltä Lasse Heikkilän joulumusikaalia ja Heimo Enbuskan toista joululevyä sekä upeaa instrumentaalimusiikkia, jossa kaikki tutut joululaulut soivat niiiiin kauniisti. Vuoroaan odottaa vielä Tarja Turusen joululevy, jonka myös löysin kirjastosta. Viimeiset joulukortit saavat muotonsa varmaan sen soidessa. Tai sitten Rozdestva blagaja vest (Joulun ilosanoma) -levyn eli venäjänkielisten joululaulujen soidessa - sekin levy löytyi kirjastosta. On se hienoa, että meillä on toimiva ja hyvä kirjastoverkosto tässä maassa!
Radiosta olen kuunnellut uusia joululauluja ja taaskin on ilmestynyt monia ihania uusia joululevyjä. Kirjastot ovat hienoutta, toivottavasti ne pärjäävät tulevaisuudessakin, vaikka monilla kaupungeilla on taloudellisia vaikeuksia. Vähän tässä toiveessa on omakin lehmä ojassa, kun tytär valmistuu kohta kirjastonhoitajaksi.
VastaaPoista