Hitunen siitä, mitä näen, kuulen, koen tällä matkallani maan päällä. Ehkä joskus myös hitunen taivasta.
Hitunen
sunnuntai 25. helmikuuta 2018
Matkamuistoja sitruunoiden maasta
Siellä, missä sitruunat voi poimia suoraan puusta, siellä sinitaivaan alla saimme viettää ikimuistoisen kaksiviikkoisen loman. Sitruunankeltainen oli aurinkokin, joka paistoi lähes joka päivä pilvettömältä taivaalta. Ajelimme pienellä punaisella Pandalla pitkin vuoristoteitä tutustuen taas uusiin valkoisiin kyliin; istuskelimme kahviloissa hitaasti viipyillen; keräilimme aaltojen silottamia aarteita rannoilta; tapasimme tuttuja ja tuntemattomia, mielenkiintoisia persoonia; kiipesimme sille vuorelle, joka jäi vuosi sitten meiltä kesken (ja huh, mikä seikkailu se oli!); niin, näistä kaikista palasista koostui lomamme kaukana pakkasista ja kylmästä.
Helmikuu on monessa espanjalaiskylässä karnevaalien aikaa, ja heti lomamme ensimmäisenä päivänä pikkukaupungissamme sattui olemaan vähän isomman luokan karnevaali. Sadat ihmiset olivat pukeutuneet erilaisiksi hahmoiksi ja kulkivat kulkueessa kaupungin halki. Meteli oli korvia huumaava, mutta kaikilla näytti olevan hauskaa pikkuvauvoista isovanhempiin asti.
Andalusian valkoiset kylät ovat kaikki erilaisia, vaikka toisaalta hyvinkin toistensa kaltaisia. Setenil de las Bodegas Rondan pohjoispuolella on mielenkiintoinen poikkeus peruskylien joukossa, sillä sen talot on rakennettu osittain kallioiden sisään.
Tässä vähän maistiaisia matkaltamme - nyt on mentävä saunaan lämmittelemään, jotta tarkenee näissä kotimaan pakkasissa! Lisää kuvia jonain toisena päivänä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)