Viileä kauneus

 

Kevät otti askeleita taaksepäin, mutta kauneus hurmaa silti. Hyytävä tuli puhalsi rannalla, ja ilman hanskoja ei juuri hetkeä pitempään voinut olla. Jonkun kuvan sain räpsittyä tästä niin rakkaasta paikasta. 

Kaiken räntälumiloskan väliin pilkisti pala sinistä taivasta - lupaus siitä, että aurinkokin on siellä jossain. Ja että tämä viileys on ohimenevää, lämpö tulee vielä. 

Aurinkoista viikonloppua juuri sinulle!

Mikä valo, mikä lämpö!

 

Kevään ihana kultapallo taivaanlaella on herättänyt eloon luonnon - ja meidät ihmisetkin siinä samalla pitkän talven jälkeen. Joka päivä tapahtuu jotain hienoa luonnossa. Tämä on  niin parasta aikaa! Tänään lämpötila varjossa lähestyy 16 astetta, ja ehkä jossain näillä seuduilla menee jo yli sen. Tämän jutun kuvat ovat Halikonlahden luontopolulta viikko sitten ja omalta pihalta eilisillalta. 

Kevään kukkailotulitus on alkanut: leskenlehdet, sinivuokot, lumikellot, kevätkaihonkukat, kevättähdet, valkovuokot... Tuomi ja sireeni pullistelevat jo silmujaan samoin kuin marjapensaat. Kasvimaalla persilja ja ruohosipuli lykkäävät vihreää minkä ehtivät. Juuri äsken aloitimme myös grillikauden - en muista, onko koskaan näin aikaisin kaivettu grilliä esille, vaan yleensä vasta vappuna. Grillikauden aloitus vaati tänä keväänä terassin kunnostuksen eli lattia sai öljykäsittelyn ja kaiteet uutta maalia, joten kyllä nyt kelpaa. 

Kukkapenkit on vielä enimmäkseen siistimättä. Vaahteranlehtikerros oli hyvä talvisuoja, mutta nyt näyttää rumalta, joten ainakin enimmät taidan siivota pois. Meidän pihassa riittää noita lehtipuita, joista tulee niin paksu lehtikerros syksyisin, että pakko on osa siitä ainakin haravoida pois. Pienet koivunlehdet maatuvat kyllä aika hyvin, mutta nuo vaahterat, saarnit ja omenapuut tuottavat sen verran paksua tavaraa, että niitä ei viitsi jättää lojumaan. 

Aurikoisia kevätpäiviä sinulle!

Pääsiäisen rauhaa

 

Yhtä varmaa kuin keväinen auringonpaiste on pääsiäisen tulo joka vuosi. Meillä pääsiäinen syntyy korona-ajasta huolimatta perinteisesti perheen kesken yhdessäolosta, ulkoilusta, hyvästä ruuasta (ja jälkiruuista kuten pashasta ja mämmistä) ja itsekseen hiljentymisestä pääsiäisen sanoman äärelle. Tänä vuonna mukaan mahtuu myös virtuaalikirkko normaalin sijasta. 

Kevään tulo on aina sykähdyttävää. Valon lisääntyminen, lumen sulaminen, maiseman vihertyminen pikku hiljaa. Lintujen riemulliset konsertit ovat onneksi ilmaista musiikkia tänä aikana, kun muita konsertteja ei järjestetä. Puutarhailu on jo alkanut muutenkin eli ikivanhan ja lahon Antonovka -omenapuun kaadolla (siitä tuli viisi hienoa linnunpönttöä) sekä siementen saattelemisella taimiksi. 

Pääsiäisen aika menee rauhallisesti kotona esikoisen ja tyttöystävänsä kanssa. Tänä iltana saamme joukkoon myös kuopuksen, joka on tehnyt etätöitä viime kesästä asti juuri käymättä työpaikalla. Ihailen kyllä hänen jaksamistaan - en itse kyllä kestäisti istua kahdeksaa tuntia päivässä koneen ääressä viikosta ja kuukaudesta toiseen. Onneksi alakoulut vielä ovat lähiopetuksessa ja toivottavasti viime kevään kaltaista etäjaksoa ei edes tule. Useimmille oppilaille se oli raskasta aikaa, jonka seurauksia paikataan vieläkin. 

Kevään eteneminen näkyy myös kaupungilla. Tiistai-iltapäivän lenkkini keskeytyi, koska oli ihan pakko poiketa kevään ensimmäiselle jäätelölle torille. Hassulta tuntui nauttia kahvi ja jäätelö seisten, koska tuolit kioskin ympäriltä olivat poissa kuten pöydätkin. Mutta jäätelö -vegaaninen kaurapohjainen appelsiinkrokantti - oli herkullista!

Pääsiäismunaan kätkeytyy ajatus uudesta elämästä ja toivosta. Onneksi kaiken keskellä meillä  on jäljellä toivo, joka kantaa yli vaikeiden aikojen. Pääsiäisen sanomassa on paljon miettimisen arvoista, ja siihen kannattaa perehtyä rauhassa. 

Rauhallista pääsiäisen aikaa sinulle ja läheisillesi!