Hitunen

Hitunen

sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Loman tunnelmissa

 

Pidennetyn joululomamme päällimmäisin tunnelma liittyy valoon. Lentokone ei vielä ollut edes laskeutunut, kun hurmaava valo havahdutti ja ilahdutti. Saimme viettää reilut kaksi viikkoa joulun jälkeen Andalusian lämmössä ja nauttia aurinkoisista päivistä. Yhtenä päivänä satoi ja yhtenä yönä oli ukkosmyrsky, muuten mukavan lempeää talvisäätä. Parhaita puolia näissä etelän lomissa valon tankkauksen lisäksi on liikunta. Kävelimme joka päivä keskimäärin kymmenen kilometriä kaduilla, rannoilla, vuorilla. Ylläoleva kuva kuten seuraavatkin ovat patikointiretkeltämme Mijaksen vuoristoon. Jälleen löysimme uusia reittejä - ja mikä hienointa, kroppani suostui yhteistyöhön eikä ärtynyt mistään kohtaa! 



Saimme tavata myös ison joukon ystäviä, viimevuotisia tuttuja ja yllättäen myös kotimaasta sinne lentäneitä. Bonuksena tapasimme viimetalvisen hoitolapsemme. Lisäksi päiviimme mahtui paljon lukemista, istuskelua kahviloissa, elämän tarkkailua. Talkoisiinkin pääsimme mm. maalaamaan suomalaispariskunnan asunnon seiniä. Kaiken kaikkiaan oli aivan huippuhieno loma! Kiva oli palata kotiinkin ja pistää loput jouluvermeet kaappiin sekä kiikuttaa esikoisen unohtama (!) kuusi olohuoneesta pihalle. 


Espanjassa panostetaan joulukoristeluihin ja erityisesti valoihin jokaisessa kaupungissa ja kylässä. Tässä Mijas Pueblon valoja (yllä ja alla)... 


... Fuengirolan  (alla)... 


... sekä entisen "kotikaupunkimme" San Pedron tyyliä (alla):



Vuokrasimme auton muutamaksi päiväksi ja ajelimme ystävien kanssa vanhaan, tuttuun Rondaan. Lisäksi kävimme patikoimassa Málagan pohjoispuolen vuorilla, missä kuljimme helpohkon reitin osittain soratietä ja asfalttiakin pitkin. 



Nämä kuvat yllä Rondasta, jossa emme valitettavasti päässeet katsastamaan vanhaa siltaa alhaalta päin. Aiemmin olemme kävelleet rotkon pohjalle, mutta nyt reitti oli suljettu. Joku uskalikko kiipesi korkean aidan yli ja kävi omatoimisesti suljetulla alueella kuvailemassa. Huoltotöitä tehdään usein turistikausien ulkopuolella, mikä on ihan ymmärrettävää. 

Alla kuvia Màlagan vuoristosta, missä oli noin kymmenen astetta viileämpää kuin alhaalla rannikolla. 





Rannalla emme juuri viettäneet aikaa, vaikka lämpötilat parhaina päivinä sallivatkin kesäisen pukeutumisen. Itse palan aina auringonpaisteessa helposti, joten yritän suojautua niin voiteilla kuin vaatteillakin. Mutta iltaisin on kiva kuljeskella rantapaseolla ja katsella auringon painumista talojen ja vuorten taakse. 



Aurinkoista uuden vuoden jatkoa sinulle! 
Nautitaan lisääntyvästä valosta ja toivottavasti myös vähitellen lisääntyvästä lämmöstä!






tiistai 26. joulukuuta 2023

Vuoden viimeinen

 


Ikimuistoinen, ihana, erilainen, upea vuosi lähestyy loppuaan. Mieleni on syvästi kiitollinen kaikesta vuoden varrella kokemastani, näkemästäni, kuulemastani. Joulukuu huipensi koko vuoden rauhallisella tunnelmallaan. Kaikkea oli sopivasti, minkä voisi tiivistää minulle rakkaan Psalmin 23 sanoihin: Ei minulta mitään puutu. Tässä muutamia kuvia joulukuun varrelta. 


Itsenäisyyspäivänä saimme koulullemme ihastuttavan charmikkaan veteraanikuoron, jonka vierailu jätti varmasti lapsiinkin syvän ja hyvän jäljen. Miten paljosta saamme ollakaan kiitollisia meitä aiemmille sukupolville!


Sattuneista syistä johtuen toimme joulukuusen sisälle jo reilut kaksi viikkoa ennen aattoa. Kuusi kaadettiin terassilaattojen välistä, jossa se vuosi vuoden jälkeen on sinnikkäästi kasvanut. Nyt se oli sopiva vielä lasipurkkiin pulpetin päälle. 


Kuun alkupuolella pääsimme jälleen kaupunkikotiimme yli vuoden vuokrausjakson jälkeen. Meille sattuivat aikamoisen hyvät vuokralaiset, vuokrat tulivat ajallaan ja kaikki oli siistiä ja kunnossa kun vuokralaiset lähtivät. Ainoa mikä jäi, on vahva curryn tuoksu, jota ei sinnikkäistä tuuletteluista huolimatta ole vielä saatu täysin hävitettyä. 


Parhaita muistoja joulun aikaan syntyy joulukonserteissa ja niiden upeassa tunnelmassa. Sain käydä Uskelan kirkossa kuuntelemassa musiikkiluokkien erinomaista soittoa ja laulua. Voiko olla kauniimpaa kuin lasten kirkkaat äänet laulamassa vanhoja, tuttuja joululauluja?!




Pääsin pyörähtämään päiväksi myös pääkaupunkiin, jossa pääkohteena oli Ateneumin imperessionistisen taiteen näyttely. Taulut mykistivät kauneudellaan, samoin kuin perusnäyttelyn Haloset, Simbergit, Edelfeltit ja muut. 


Koulussa vietimme joululaulujen iltaa oppilaiden ja huoltajien sekä muiden perheenjäsenten kanssa. Täälläkin kaikuivat monet vanhat tutut laulut, joita oppilaat säestivät rummuin, kitaroin, huiluin ja muilla pienemmillä soittimilla. Itse jäin kaipaamaan laululistalta edes yhtä joulun todellista sanomaa sisältävää laulua kaikkien sinänsä iloisten tonttu- ja lumiaiheisten laulujen lisäksi. 


Kotona olemme viettäneet perinteistä perhejoulua neljästään laittaen yhdessä ruokaa, syöden, saunoen, ulkoillen, pelaten lautapelejä ja kuunnellen musiikkia. Kohta hajaannumme kukin loppuvuodeksi eri paikkoihin, mutta vielä on hetki aikaa olla rakkaiden kanssa. 



Toivon sinulle oikein mukavaa vuoden viimeistä viikkoa ja erittäin hyvää uutta vuotta! 

Olkoon uusi vuosi täynnä uusia elämyksiä, rauhaa, valo, iloa ja suloisia säveliä sekä hiljaisuutta! 



lauantai 9. joulukuuta 2023

Askeleita jouluun

 


Kaksi viikkoa jouluun. Kaksi leppoisaa viikkoa, hitaita askelia, yksi kerrallaan kohti valon lisääntymistä. Tämän postauksen kuvat ovat vuoden takaisia, sillä en ole juuri mitään tullut kuvanneeksi enkä niitäkään vähiä saanut siirretyksi koneelle. Sairasteluista olen kutakuinkin selvinnyt, mitä nyt vielä lääkekuuri on kesken poskiontelon tulehdukseen. Päivä päivältä joulu lähestyy, eikä onneksi enää tässä iässä aiheuta minkäänlaista paniikkia. Nautin kaikesta, siivouksesta leipomiseen ja erityisesti kaikenlaisesta näpräämisestä. 

Tänään innostuin aamusta jo rymsteeraamaan olohuonetta uuteen uskoon, koska halusin hakea pihalta pienen kuusen jo nyt. Isoa kuusta meillä ei ole ollut ainakaan viiteen vuoteen ja useimmiten kuusen on korvannut havukimppu maljakossa. Pikku kuusi oli nyt pakosta kaadettava, koska mokoma kasvoi terassilaattojen välissä. Mutta niin oli soma, kun upotin sen kivikasan keskelle vanhaan Riihimäen lasipurkkiin ja nostin vanhalle pulpetille olohuoneen pimeintä nurkkaa koristamaan. 

Huomenna on toinen adventtisunnuntai. Ensimmäisenä on aina iso ilo päästä laulamaan Hoosiannaa. Huomenna on iso ilo saada esikoinen monen kuukauden reissusta kotiin hetkeksi (= muutamaksi tunniksi, korkeintaan yön yli), kunnes hän jatkaa matkaa Lappiin vielä viikoksi ennen pidempää kotiutumista. 

Toivon sinun jouluvalmisteluihisi rauhaa ja lepoa. Valoisaa toista adventtia!