Lisää kesän kaunottaria

 

Rakastan kaikenlaisia kukkia. Viime vuosina erityisesti punaisen eri sävyt hennosta vaaleanpunaisesta voimakkaaseen pinkkiin ja kirkkaanpunaiseen ovat alkaneet tuntua houkuttelevilta. Tuo yllä keimaileva kaunotar on gladiolus, miekkalilja, jonka mukuloita sain keväällä tuliaisina anopilta. Istutin mukulat kahteen ruukkuun, joissa ne näyttivät kasvattavan pelkkää vartta melkein kahden kuukauden ajan. Hyvää kannatti odottaa, ja nyt kukkia (jotka todellisuudessa ovat vielä pinkimmät kuin kuvassa) on metrisen varren päässä aika monta. 

Puolivillissä pihassamme riittää kaunottaria joka lähtöön. Pääosassa ovat pinkit ja lilat kukat, mutta myös valkoista, keltaista ja oranssia mahtuu joukkoon. Kukat myös leviävät hillityn hallitusta tai hallitsemattomasti sinne tänne, enkä raaski niitä poiskaan repiä ainakaan kukkivina. Jonkun mielestä pihani voi näyttää kaoottiselta, mutta itse rakastan tätä sekamelskaa. 

Päivänsinen kirkkaansinisiä kukkia olen odottanut koko kesän, mutta vielä ei ole yhtään ilmaantunut ihailtavaksi. 

Päivänsinen kukkia odotellessa kohta saan ihailla myös muuta sinistä eli pensasmustikkaa, jota nyt tuntuu tulevan huippusato. Samoin vadelmaa ja viinimarjoja näyttää puskat pullistelevan. Sadetta ainakin on saatu viime viikkoina sopivasti. Auringonpaistetta odotan taas. 

Aurinkoa sinullekin!

Kesän kaunottaria

 

Kesäkuuhun mahtui leppoisten Puolan päivien jälkeen yhtä leppoisaa puuhailua puutarhassa, lisäksi pieni reissu Keski-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen sekä ihastuttava meripäivä höyrylaiva Ukko-Pekan kyydissä Turusta Naantaliin ja takaisin. Vinkkinä niille, jotka eivät ole risteilleet vielä Ukko-Pekalla, nyt kannattaa varata matka, sillä näillä näkymin tämä kesä on Ukko-Pekan viimeinen. 

Ukko-Pekka puksuttaa rauhallisesti parin tunnin matkan aikana Aurajoesta ohi Suomen Joutsenen: 

   Ruissalon ja Kukkarokiven: 

Laivamatkan aikana on mahdollisuus ruokailuun tai kahvitteluun laivan kahviossa. Naantalin satamassa laiva viipyy kaksi tuntia, joten siinäkin ajassa ehtii syömään. Me kävimme perisuomalaisittain nauttimassa pastaa kivassa vanhan kaupungin ravintolassa. Sitäkin suosittelen lämpimästi!

Lomalla saa tehdä tai olla tekemättä. Olen nauttinut hitaista aamuista, iloinnut jokaisesta uudesta kukkanupusta ja kypsyvästä marjasta. Metsämansikoita on ollut tänä kesänä ennätyksellisen paljon. Samoin näyttää tulevan vadelmaa ja pensasmustikkaa. Pionien kukinta alkaa olla jo ohi, mutta ainahan niitä on kuvattava. 

Yksi heinäkuun ilonaiheista oli se, kun esikoinen palasi liki kolmen kuukauden reissultaan kotiin terveenä ja hyväntuulisena. Turkki, Sri Lanka, Indonesian saaret ja Thaimaa olivat jättäneet positiivisia jälkiä nuoreen mieheen. Uudet reissut jo kuulemma suunnitteilla... 

Aurinkoista kesän jatkoa sinullekin!

Gdansk, Sopot ja Hel

 

Gdanskin varmaan kuvatuimpia kohteita ovat nuo hauskat talojen päädyt. Ne jäivät mieleen jo aiemmalta reissultani ja pakkohan niitä oli nytkin kuviin saada. Vanhakaupunki on muutenkin aika kuvauksellinen, joten vähän väliä tuli pysähdeltyä. Joka reissulla yritän tietoisesti vähentää kuvaamista, mutta aika huonosti onnistun siinä. Kotona tulee sentään poistettua iso osa kuvista turhina räpsyinä, etteivät jää kuormittamaan tietokoneen muistia. Pilvitilakin tuli juuri täyteen, enkä halua maksaa siitä, joten ei auta kuin vähentää kuvaamista :)

Gdanskissa on paljon kauniita punatiilirakennuksia kuten kauppahalli (yllä). 

Yhtenä päivänä ajoimme Gdynian kautta Sopotiin ja Helin niemimaalle, matkalla kävimme ihastuttavassa Oliwan puistossa Gdanskin puolella. Puistossa olisin saanut kulumaan vaikka koko päivän, mutta halusimme ehtiä tutustua tarkemmin Helin alueeseen, joten puistopikakierros sai riittää. Alla kuvia puistosta, jossa on mm. iso kasvihuone eksoottisine etelän kasveineen ja upeita ruusuistutuksia sekä vesialueita. 

Puistokierroksen jälkeen ajoimme Gdynian poikki kohti Heliä. Kartasta katsoen tie sinne on meren reunustama molemmin puolin usean kymmenen kilometrin matkalta, mutta todellisuudessa merta näkyi vain hiukan, sillä tien varret olivat puskia täynnä. Navin näkymä kertoo paljon: 

Pyöräilijöiden suosima reitti Heliin menee kyllä kauniissa metsikössä enimmäkseen, meren ääreen päästäkseen pitää poiketa hieman tieltä. Hel itsessään on pieni noin 4000 asukkaan kaupunki niemimaan kärjessä. Kaupunki, jossa turisteista kyllä nyhdetään kaikki irti - ainakin meille jäi sellainen vaikutelma. Kerran elämässä -kohteita kuitenkin johtuen mm. erinomaisesta savustetusta kalasta, jota söimme. Alla oleva kuva on otettu aivan niemen kärjestä etelän suuntaan. 

Paluumatkalla Helista Gdanskiin kävimme Sopotissa rantakadun tunnelmaa fiilistelemässä ja Euroopan pisimmäksi mainostetulla puulaiturilla (Molo), jolla on mittaa yli 500 metriä. Sopotin ranta-alueesta tuli vahvasti mieleen kotoinen Hankomme puutaloineen ja -huviloineen sekä kahviloineen. 

Kaiken kaikkia Puola on ihan varteenotettava matkakohde niin patikoinnista, rantaelämästä kuin kaupunkikierroksista tykkäävällekin. Majoitusten ja ruokailujen hinnat ovat vielä kohtuullisia eli edullisempia kuin Suomessa - se on meille kohtuullisen raja. 

Historian ystäville Puolassa on paljon mm. toiseen maailmansotaan liittyviä paikkoja ja museoita. Kävimme mm. Westerplatten alueella, josta 2.maailmansota alkoi. Valtavan kokoinen muistomerkki hallitsee maisemaa:

Itselleni tärkeimpiä kohteita ovat luontoon liittyvät paikat ja ihan tavallinen maaseutunäkymä auton ikkunasta. Puolan kansalliskukkaa silkkiunikkoa näkyi monin paikoin suurina viljelminä.