Pohjois-Espanjan A Coruña

 

Jo tullessamme viime syksynä omalla autolla tänne Espanjaan mielessä oli vierailu Portugalin pohjoispuolella olevaan A Coruñaan (La Coruna), Galiciassa sijaitsevan A Coruñan maakunnan pääkaupunkiin. Silloin tuo ylimääräisen mutkan vaatima reissu jäi tekemättä, kun painelimme suoraan kohti etelän aurinkoa. Nyt saimme tilaisuuden käydä lentäen pohjoisessa, sillä maan sisäiset lennot ovat olleet todella edullisia, vain muutamia kymppejä meno-paluu. Maaliskuun puoliväli ei tosin sään puolesta ollut vielä parasta mahdollista tuolla luoteis-Espanjassa, mikä on koko maan sateisinta aluetta yleensä,  ja pari päivää vihmoikin vettä, mutta sitten saatiin nauttia jo aurinkoisestakin säästä. 

A Coruña on noin 250 000 asukkaan kaupunki, jonka varsinainen keskusta (vanha kaupunki) on melko pieni alue kannaksella, joka rajoittuu toiselta puolelta yllä olevan kuvaan hiekkarantaan Playa del Orzaniin ja toiselta puolelta satamaan. Niemen ympäri kulkee Paseo Maritimo  eli rantatie, joka on useita kilometrejä pitkä. Meillä oli hotelli keskellä tuota kapeaa kannasta, joten kävellen pääsi hyvin liikkumaan moneen paikkaan. Käytimme lisäksi paikallisbussia, jolla kiertelimme vähän kauempanakin keskustasta. 

Yksi A Coruñan merkittävimmistä nähtävyyksistä on Herculeen torni, 55-metrinen majakka, joka on edelleen käytössä. Roomalaiset rakensivat majakan todennäköisesti ensimmäisellä vuosisadalla jKr. ja majakka pääsi Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2009. Majakkaan olisi päässyt tutustumaan sisältäkin, mutta jätimme sen väliin. Paikka on kuitenkin kaunis, myös lahden toiselta puolelta katsottuna. 

Kevät oli kuitenkin pitkällä jo täälläkin, ja bongailin innoissani erilaisia kukkivia puita sekä pensaita. Muutenkin kaupungissa riitti monenlaista katsottavaa, vaikka erityisemmin emme olekaan mitään nähtävyyksien metsästäjiä. Maisemat ja luonto kiinnostavat meitä yleensä enemmän.

Ihastuin näihin Paseo Maritimon varrella oleviin oransseihin lyhtypylväisiin. Jokaisessa pylväässä oli oma, erilainen kuvionsa - kasveja, eläimiä tai rakennuksia. Muuten mietimme ja tutkailimme rakennusten julkisivuja moneen kertaan. Niissä oli ikään kuin toinen, pieniruutuisia ikkunoita täynnä oleva seinä alkuperäisen seinän päällä. Ehkä lämmityksen vuoksi?

Kaupungissa ihastuttivat myös monet puistot, esimerkiksi Xardin de Méndez Núñez. Galician hieman espanjasta poikkeava kieli näkyi kaikissa paikannimissä ja myös ravintoloissa. (Esimerkiksi espanjaksi puutarha on jardín, galiciaksi xardin, molemmat lausutaan hardin). Löysimme ravintoloiden joukosta erikoisuuden eli täysin gluteenittoman kahvila-ravintolan, jossa tuntui koko ajan olevan ruuhkaa, lauantai-iltana jopa jonoksi asti. Amaranto -niminen paikka oli saanut alkunsa omistajan tyttären sairastuttua keliakiaan. 

Reissu oli monin tavoin ikimuistoinen, ei vähiten siksi, että sain reissusta myös tuon kolme vuotta karttamani viruksen eli koronan. Sopi hyvin paikan nimeen! Osa reissusta menikin kuumeisena, mitä luulin aluksi tavalliseksi flunssaksi. Koronaksi tauti paljastui vasta usea päivä matkan jälkeen, kun aloin epäillä selittämätöntä väsymystä, joka ei meinannut mennä ohi millään nukkumisella. Toinen epäilyttävä piirre oli, kun kahvi ei maistunut lainkaan, vaan suorastaan yökötti. Eikä maistu vieläkään, vaikka yhden kupillisen päivässä olen jotenkin saanut juotua. Eihän sitä pakko olisi juoda, mutta teen juomisen vastapainoksi ;) 

Muutama viikko on vielä jäljellä lomailua täällä Aurinkorannikolla, sitten koittaa kotimatka ajaen halki Euroopan. Aika on mennä hurahtanut vauhdilla ja tekemistä on riittänyt. Olen lukenut talven aikana yli 20 kirjaa, ja kirjoittanut varmaan saman verran omia tarinoita. Lukemani kirjat ovat olleet kaikenlaisia Eeva Joenpellosta Kaari Utrioon ja Mika Waltariin sekä Jojo Moyesista Carlos Ruiz Zafóniin. Myös Joel Haahtela, Sointu Thakur, Päivi Rinne ja moni muu ovat olleet listalla. Olen lukenut niin runoja, elämäkertoja kuin romaaneja. Suomalaisen seurakunnan kirjasto on osoittautunut aarreaitaksi, josta tekee löytöjä joka kerta. 

Hauskaa huhtikuuta ja iloa kevääseen! 

Junaillen El Chorroon

 

Jokunen viikko sitten tajusimme, että aikamme täällä Espanjassa on käymässä vähiin ja monta aiottua juttua on vielä tekemättä. Joten hyppäsimme junaan, ensin Fuengirolasta Málagaan, mikä toistaiseksi on todella edullista. Vuoden alussa ostetulla kympin lipulla saa ajella huhtikuun loppuun asti niin paljon kuin tahtoo - ja lopulta sen kympinkin voi saada takaisin, jos on tehnyt vähintään 16 matkaa. Täällä tosissaan yritetään saada yksityisautoilua vähemmäksi ja ainakin meidän osaltamme tuo tavoite onkin toteutunut hienosti. Tämän vuoden puolella olemme tankanneet omaa autoa yhden kerran! 

Málagassa vaihdoimme junaa Maria Zambranon asemalla. Ostimme liput reilun tunnin matkan päähän Bobadillaan, joka on pienen pieni kylä El Chorron jälkeen. El Chorro taas on tunnettu huimasta El Caminito del Reystä eli Kuninkaantiestä, joka kulkee kävelypolkuna rotkojen reunamilla. Halusimme kuitenkin nähdä junasta käsin, miltä nuo rotkot näyttävät, joten siksi otimme päätepysäkiksi seuraavan aseman. Jos olisimme jääneet El Chorron asemalla pois, emme olisi päässeet sukeltamaan mm. tuohon vihertävään siltatunneliin yläkuvassa. Seuraava kuva alapuolella on juuri hetkeltä ennen tunneliin sukellusta. Kallionseinämällä näkyy kävelyreitin rakennelmia. Minua ei tuonne saisi käppäilemään edes maksusta, mutta mieheni on kiertänyt reitin joskus aiemmalla lomallamme. 

Olimme reissussa maanantaina, jolloin toistaiseksi Caminiton reitit ovat suljettuja, joten kaikkialla oli aikamoisen hiljaista. Myös Bobadillan kylä, jossa jäimme junasta pois, oli kuin suomalainen pikkukylä kesäpäivänä - ei mitään liikettä missään. No, vietimme kylässä tunnin verran ja hyppäsimme taas junaan, nyt El Chorroon. Näiden kahden kylän väli junalla on noin 15-20 minuuttia. Alla muutama kuva Bobadillan idyllistä.

 El Chorron kylä itsessään on hyvin pikkuruinen, muutama kahvila-ravintola, hotelli ja supermarketiksi itseään mainostava pikkupikkupuoti sekä joku kioski. Junan aikataulut olivat ainakin nyt sellaiset, että "jouduimme" viettämään El Chorrossa iltaan asti, koska aamupäivisin kulkee useampi juna, mutta siestan aikana ja illalla ei sitten vuoroja olekaan paitsi viimeinen iltakahdeksan maissa. Turistisumaa ei ollut, joten oli ihana kierrellä rauhassa pitkin kylää, käydä syömässä hyvää ruokaa ja tehdä pieni  patikkaretki Caminiton reittiä ikään kuin vastaan.  

Junaa odotellessa ehti tulla jo hämärä. Kauniit lyhdyt syttyivät valaisemaan kylänraittia. Näin turistikauden ulkopuolella reissaaminen on leppoisaa, kun ei tarvitse väistellä muita kulkijoita. Paluujunaan El Chorron asemalta nousi yksi matkustaja meidän lisäksemme. Junassa olimme kahdestaan isossa vaunussa. Kesäaikaan on varmasti tiukkaa, mahtuvatko kaikki istumaan... 

Mukavaa loppuviikkoa sinulle! 

Kesä!

 

Tällä viikolla on säätilassa tapahtunut huima käänne kauan kaivattuun suuntaan eli nyt on kolkuteltu jo hellerajoja harva se päivä. Málagan itäpuolella on tänään menty jo yli 30 asteen virallisissa mittauksissa, mutta minulle riittää kyllä tämä Fuengirolan 24-25 astetta. Tuulista säätä on välillä edelleenkin, mutta ihanasti myös tarkenee jo hihattomalla paidalla. Aurinkovoidetta suojakertoimella 50 kuluu mulla joka päivä, kun olen niin herkkä palamaan.  

Nämä kuvat ovat Sierra de Mijakselta, jossa kävimme reilu viikko sitten aurinkoisella patikoinnilla jälleen kerran. Mijaksen vuorilla riittää patikointireittejä, joita emme vielä ole ehtineet käydä läpi läheskään kaikkia. Tämä reitti oltiin kyllä jo kävelty joskus neljä vuotta sitten, mutta toisinpäin. 

Tällä viikolla emme ole ehtineet patikoimaan, vaan olemme saaneet olla mukana touhuamassa lasten kanssa monenlaista. Välillä yksi lapsi, välillä kymmeniä. On seikkailtu, leivottu, kerätty rannalta aarteita. Olemme olleet myös toteuttamassa Aurinkorannikon lasten tukikonsertteja, joilla kerätään varoja lasten parissa tehtävään työhön eli kerhojen, leirien, retkien yms. järjestämiseen. 

Rieskoja niin kaurapuuronjämistä kuin perunamuusistakin tuli leivottua kolmena peräkkäisenä päivänä, ensin kotona, sitten lasten kanssa. Ja voi että maistuivat kaikille voin kanssa! 

Mukavaa talven, kevään tai kesän jatkoa riippuen siitä, missä olet!