Missi meni miehineen mansikkamyyjälle. Mittaili mansikoita miettien montako maistaisi.
Myyjä-mummo missiä mittaili:
- Mitteepä mietittä?
- Minäkö? Mansikoita, missi mutisi.
- Muhkeita mansikoita, myyjä maiskutteli. Montako mitallista?
- Mmm, mietitäänpä. Muutama. Minulle, miehelle, marakatille.
- Marakatille? mummomyyjä mutristi maiskuttajaansa.
- Muhkeita mansikoita marakatille, missi meinasi malttamattomana. Mies mietti, mennäkö muualle, muttei muistanut muita myyjiä.
- Mitataan muutama merkillisen muhkea marakatille, mummo maalaili mitaten mansikoita maltilla. Mies maanitteli missiä muihin maisemiin, mutta missi muisti: mummolle mansikat maksettava.
- Mitä maksaa mansikat?
- Maltaita, mansikkamummo mahtaili.
- Meillei maltaita, mutta markkoja mukana, missi mainitsi muka mitättömästi.
- Markkoja? mansikkamummo melkein metrin maasta mukkelehti. -Mummon markkoja, minulleko?
- Maksa markat, minä maistan mansikoita, mies missiä muksautti masuun. -Mennään!