Välähdyksiä viikon varrelta

Aamupostia hakiessa...

Viikon työmaat sään ja tilanteen mukaan vaihdellen: 

Pihan kukkijat: 

Huvitukset kaiken "raadannan" ohessa:

Viikon suru-uutinen: luovuimme Tyynestä...

Kaikella on aikansa. Vilja kypsyy...

Kirkas Krka

Viime viikkoina vettä on virrannut Suomen kesässä ihan riittävästi. Tässä vielä toisenlaisia vesikuvia Kroatian matkaltamme, Krka -joelta. Yli sadan kilometrin moottoripyöräilyn jälkeen nämä maisemat viilensivät mukavasti, kun ilman lämpötila oli 35 asteen yläpuolella!

Virkistytään veden viileydestä!

Kierros pihalla

Aina on jotain kukassa tähän aikaan vuodesta. Ja hedelmiäkin tulossa, jos vain lämmintä riittäisi...

Kaksi samanlaista Ville de lyon -kärhöä kukkii eri puolilla pihaa. 

Jättilaukoista jäi jäljelle vain hauskat pallukat, kun värit varisivat pois. 

Kasvihuone pullistelee vihreyttä, mutta punaista odotellaan (pelakuiden lisäksi). Jonain päivänä, syksymmällä, ehkä...

Tuoksupelakuu avasi ensimmäiset kukkansa.

Kasvihuoneeni ei ole pelkästään kasveille, onhan se jo todettu hyväksi kahvihuoneeksi. Alennusmyynnistä lähti mukaan kasvariin sopivaa rekvisiittaa. 

Rauhallista viikonloppua!

Mansikkaista

Missi meni miehineen mansikkamyyjälle. Mittaili mansikoita miettien montako maistaisi.
Myyjä-mummo missiä mittaili:
- Mitteepä mietittä?
- Minäkö? Mansikoita, missi mutisi.
- Muhkeita mansikoita, myyjä maiskutteli. Montako mitallista?
- Mmm, mietitäänpä. Muutama. Minulle, miehelle, marakatille.
- Marakatille? mummomyyjä mutristi maiskuttajaansa.
- Muhkeita mansikoita marakatille, missi meinasi malttamattomana. Mies mietti, mennäkö muualle, muttei muistanut muita myyjiä.
- Mitataan muutama merkillisen muhkea marakatille, mummo maalaili mitaten mansikoita maltilla. Mies maanitteli missiä muihin maisemiin, mutta missi muisti: mummolle mansikat maksettava.
- Mitä maksaa mansikat?
- Maltaita, mansikkamummo mahtaili.
- Meillei maltaita, mutta markkoja mukana, missi mainitsi muka mitättömästi.
- Markkoja? mansikkamummo melkein metrin maasta mukkelehti. -Mummon markkoja, minulleko?
- Maksa markat, minä maistan mansikoita, mies missiä muksautti masuun. -Mennään!

Sinessä suven kaikesta kiitän

Kaikesta kiitän

suven sinestä

suvituulesta

saapuvasta sateesta

Katseeni kohotan

sinisellä selällä

silmiäni siristän

säteitä seuraten

Kuinka kenelläkään

sinisempää suvisäätä

kuin suomalaisella!

Voihan pioni!

Taas se meni avaamaan kukkansa juuri silloin, kun olen poissa! Ei pitäisi lähteä kolmeksi päiväksi leireilemään eikä muuallekaan. Joka vuosi päätän, että ensi vuonna olen paikalla koko ajan tiukoista nuppusista täyteen kukkaan asti, mutta eihän se onnistu, kun on sentään muutakin elämää kuin puutarhaelämä. Vaikka kyllä näin kesällä voisi olla melkein pelkästään puutarhaelämää.

No, onneksi löytyi edes yksi eivieläavautunut nuppu. Ja muut näyttivät tänään tältä:

Tämä pionipensas on siitä ihana, että se aloitti kukintansa aika pian sen jälkeen, kun siirsin sen nykyiselle, entistä valoisammalle paikalle. Taisi olla jo siirtoa seuraavana kesänä. Jätin kuitenkin vanhalle paikalle yhden puskan, jonka sitten muutama vuosi sitten siirsin tämän viereen, mutta eipä se olekaan yhtä kiitollinen siirrosta; ei ole kukkinut vielä kertaakaan. Tutkimattomia ovat kasvien ajatukset ja varsinkin pionien.

Juhannusruusukaan ei tänä vuonna ollut nimensä veroinen, vaan aloitti kukintansa vasta juhlan jälkeen. Pääasia että kukkii, koska on se niin kaunis sen hetken, kun kukkii. Ja sen hetken jälkeen ruma kuin risukasa. Siksi se saa meillä kasvaa pihan laidalla puiden takana, josta sitten haen vain oksia maljakkoon.

Ihana kesä jatkukoon! Joka päivä jotain uutta kukassa tai ainakin porkkananvarret venyneet taas jonkun millin. Ja kirsikkatomaatti tehnyt sata uutta lehteä mutta vain vasta muutaman tomaattivauvan, jotka nekin tietenkin vielä ihan vihreitä. Pitänee huomenna kaivaa pullasuti esiin ja lähteä avustamaan sadon saantia.

Aurinkoista alkavaa viikkoa sinulle!