Vuosi 2022

 

Tammikuu: Lunta, lunta ja lunta, mutta myös aurinkoisia päiviä ja hyviä ulkoilukelejä. Kotipihan pensaat kumartuivat lumen alla. 

Helmikuu: Lumikausi jatkui, vietimme paljon aikaa kaupunkikodissa, josta oli mukava lähteä iltaisinkin lenkille katulamppujen loisteeseen. Talvilomalla pistäydyttiin Helsingissä, mm. Oodiin tutustumassa. 

Maaliskuu: Välillä näytti jo lupaavalta lumen vähenemisen suhteen, mutta kyllä sitä riitti koko kuukauden. Salonjoen rannalla kuvailin sorsanpullukoita iltapäivän valossa. 

Huhtikuu: Kevään eteneminen tuntui todella hitaalta. Sain viettää ihanan runoviikonlopun Vivamossa. Aamuaurinko maalasi järvelle raitamaton.

Toukokuu: Parasta toukokuussa on tulppaanien ja muiden kevätkukkasten kukinta. Myös rantasauna- ja uintikausi alkoi.  Koululaisten kanssa tehtiin mukava pyöräretki viimeisellä viikolla. 

Kesäkuu: Loman alku oli yhtä puutarhatöiden lumoa. Alppiruusut kukkivat ja moni muukin. Alkukuusta teimme myös lomamatkan - minnekäs muualle kuin Espanjaan. 

Heinäkuu: Tampereella vietettiin pari päivää siskojen ja kälyjen kanssa. Muuten aika meni kutakuinkin pihatöissä, pyöräillessä, uidessa ja saunoessa. 

Elokuu: Hienot uintikelit jatkuivat ja saimme pitää lainalapsia vieraina. Illat olivat ihanan lämpimiä. Työtkin alkoivat loman jälkeen. 

Syyskuu: Rakkaaksi käyneessä rantapaikassa ihailimme upeita auringonlaskuja saunomisen ja uimisen lomassa. Kotipihalla keräiltiin omenoita ja tyhjennettiin kasvihuone viimeisistä tomaateista. 

Lokakuu: Lempikuuni. Vierailimme pitkästä aikaa anoppilassa Kokkolan seudulla. Teimme myös ihanan patikointireissun Kemiönsaarelle. Jännitystä vuorotteluvapaan sijaisen saamisesta riitti viimeisiin päiviin asti. Pakkaamistakin riitti puolen vuoden reissua varten.

Marraskuu: Tässä voisi olla aurinkoinen kuva Pohjois-Espanjasta, mutta mennään perinteisellä marraskuisella tyylillä sateineen, jossain päin Ranskaa. Kahden viikon tien päällä olon jälkeen pääsimme perille Aurinkorannikolle ja kuun loppupuolen asuimme Marbellan alueella. 

Joulukuu: Kuun alussa muutimme Fuengirolaan, josta sain tehdä ihanan reissun Malagan kasvitieteelliseen puutarhaan. Muutenkin luontoreissut patikointeineen ovat olleet parasta joulukuun antia unohtamatta kauniita auringonnousuja ja -laskuja. 

***

Hienoa, että olet jakanut kanssani tämän vuoden. 

Toivon sinulle oikein rentoa ja rauhallista uutta vuotta, lepoa ja sopivasti puuhaa. 

Lämpimin terveisin Hitunen

 

Erilainen jouluviikko

 

Jouluaattoaamu ennen kello kahdeksaa. Tuossa parvekkeeltamme napatussa kuvassa tiivistyy joulun sanoma: valo voittaa pimeyden. Tämä jouluviikko on ollut aivan ainutlaatuinen elämässäni, vaikka onhan tämä toinen joulu täällä Aurinkorannikolla (vuonna 2015 oli se ensimmäinen). Mutta tällä kertaa vietämme joulua täällä kahdestaan, ja poikaset ovat menneet mummolaan joulun viettoon. 

Viikkoon on mahtunut monenlaista puuhastelua Ikean komeroiden kasaamisesta leipomiseen ja vesivärimaalaukseen. Sudokujakin olen täytellyt parvekkeella auringonpaisteessa. Yhtenä iltana hyppäsimme paikallisjunaan ja hurautimme Malagan keskustaan jouluvaloja ihailemaan. Muutama muukin eli ehkä kymmenentuhatta muuta oli ahtautunut samaan aikaa kävelykadulle, kun joulumusiikki alkoi soida ja valot välkkyä. Kovin kauaa emme jaksaneet isommassa kylässä viettää, vaan paahdettuja kastanjoita ostettuamme suuntasimme jo paluumatkalle. No, sitä ennen piti tietenkin käydä leivoskahveilla - kuinkas muuten. 

Tämä viikko on ollut oikein aurinkoinen ja joulun pyhiksikin on luvassa yli 20 asteen lämpötiloja. Joten jouluun virittäytyminen täytyy tulla jostain muusta kuin "on hanget korkeat nietokset" -meiningistä. Illat ovat toki viileitä, ja jos lähtee iltapäivällä kylille kesävaatteissa ja aikoo palata vasta illemmalla kotiin, on otettava kyllä lämmintä vaatetta mukaan. Paikalliset kulkevat päiväsaikaankin toppatakit päällä, mutta turisteilla on kyllä shortsit ja t-paita. Me ollaan vähän siltä väliltä, ei shortseja, mutta ei toppatakkejakaan. 

Aatonaattoiltana lähdimme vaihteeksi paikallisbussilla (joka tulee serpentiiniteitä pitkin tänne mäelle puolen tunnin välein) oman kaupungin keskustaan, jossa oli tietojemme mukaan pääkirkon aukiolla jouluKOKKO. Kuvat kertovat, mistä oli kyse. Tosin väentungokselta oli vaikea päästä ottamaan kunnon kuvia, mutta jotain sentään nähtiin. Musiikki oli niin espanjalaista, sanoisinko surumielisen kuuloista kohtalokkaalla äänellä tamburiinien, kastanjettien ja kitaroiden säestyksellä laulettua - siinä ei ole oikein mitään yhtymäkohtaa suomalaisiin joululauluihin eikä kyllä muihinkaan länsimaissa yleisesti tunnettuihin. 

Kävimme samalla reissulla katsomassa myös muita aukioita, joilla oli toinen toistaan kirjavampia jouluvalaistuksia. Täällä rakastetaan värejä, ja se näkyy kyllä varsinkin jouluvaloissa. Malagan valot olivat maltilliset näihin Fuengirolan valoihin verrattuina. Katsastimme myös kunnallisen seimen, Belen Municipal. Näitä lasikoppeihin rakennettuja Beetlehemin kylää ja seimeä kuvaavia asetelmia on likimain joka kylässä ja kaupungissa. Myös erilaisia isoista ihmisenkokoisista hahmoista tehtyjä seimiä valaistuina näkyy monin paikoin, ja ne saavat olla ihan rauhassa kenenkään niitä sabotoimatta. 

Iltaisin olen kuunnellut jouluradiota Suomesta. Päivällä leipoessa laitoin sen myös päälle, mutta oli pakko laittaa pois, kun tuntui että ei mitenkään sovi auringonpaisteen kanssa ne lumihanki- ja tähtivyölaulut. Kynttilänvalossa sopivat kyllä. Hassua, miten sitä onkin niin kiinni perinteissä näissä tunnelmajutuissa! Perinteistä jouluruokaa tekee kyllä mieli, ja siksi olemmekin tänään menossa turistikirkon järjestämälle jouluaterialle. Voi, kun sais lanttulaatikkoa edes vähäsen! 

Oikein rauhallista ja rentoa joulua juuri sinulle! 

Valojen voimaa Málagan kasvitieteellisessä puutarhassa

 

Jouluinen puutarhamatkamme sisälsi Guzmanin puutarhan lisäksi Málagan kasvitieteellisen puutarhan, jossa en ole koskaan ennen käynyt. Puutarhassa on enimmäkseen ikivihreitä kasveja eikä kovin paljon kukkivia kasveja kesälläkään. Jouluisessa valaistuksessaan puutarha oli taianomainen. Noin parin kilometrin mittainen kylttien opastama polku oli tänä vuonna teemoitettu itämaan tietäjien aikanaan kulkeman matkan mukaan. Polku kuljetti meidät musiikin ja valojen avulla Babyloniasta Betlehemiin. Espanjalaiseen joulunviettoon perinteisesti kuuluvat juuri itämaan tietäjät, täkäläisittäin kuninkaat eli Reyes Magos. 

Puutarhassa on useita vesiaiheita, joiden lähistölle oli rakennettu erilaisia valoteoksia. Mielestäni kauneimpia olivat kuitenkin valaistut kasvit, jotka suorastaan heräsivät "eloon" pimeässä illassa, kun valot vaihtoivat välillä väriään. Valitettavasti nämä kuvat antavat vain kalpean aavistuksen kaikesta tuosta upeudesta - tuli kuitenkin mieleen jossain kohtaa energiansäästötalkoot (joita muuten kaupunginosamme ainakin näyttää noudattavan jättämällä tiettyinä iltoina viikosta katuvalot pimeäksi). Onneksi nuo led-valot kuluttavat hyvin vähän energiaa. 

Málagan kasvitieteellinen puutarha sijaitsee korkealla vuoren rinteellä, joten puutarhan valot näkyvät kauas ja toisaalta vuorelta näkee hienosti kaupungin valot alapuolella. Meidän käyntipäivänä oli myös kuutamo, joka loi oman hienon lisänsä maisemaan sateen tauottua hetkeä aiemmin. 

Tässä pieni otos tuosta loistavasta, jouluisesta valoshowsta. Alkuiltaan osuneesta sateesta johtuen alueella oli hyvin vähän ihmisiä eikä mihinkään kohteeseen tarvinnut jonottaa kuten kuulemma yleensä tällaisissa paikoissa. 

Jouluisissa tunnelmissa terveiset Andalusian vaihtelevasta talvesta - tällä viikolla on ollut yli 20 asteen lämpötiloja auringonpaisteineen, vesisadetta, myrskyä, tyyntä (jopa Välimeri on ollut välillä liki peilityyni). Vielä yksi kuva puutarhamatkalta (selfie on aina pakko ottaa!): 

Joulumaa on muutakin kuin tunturit ja lunta

 

Joulukuun alussa sain olla mukana suomalaisten bussimatkalla Málagan lähellä sijaitsevaan Guzmanin puutarhamyymälään, joka osoittautui melkoiseksi joulumaaksi, ei tosin sellaiseksi kuin Katri Helenan tunnetuksi tekemässä laulussa kuvataan.  Mutta kasveja, valoja, koristeita - kaikkea oli yllin kyllin, jopa niin paljon, että loppujen lopuksi minun ei tarvinnutkaan ostaa mitään (paitsi maitokahvi!). Katselukierros jo hengästytti, enkä sitten osannut tyypilliseen tapaani päättää, minkä joulukukan tai koristeen ostaisin, joten enpä ostanut yhtäkään. Kaikesta päätellen täällä panostetaan joulun ajan koristeluihin oikein tosissaan, ja vähitellen - oppaan mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana - joulupukit ja tontut ovat tulleet valtaamaan alaa perinteiseltä kuningaskolmikolta eli meille tutummin itämaan tietäjiltä. 

Halli toisensa perään oli täynnä kukkia, patsaita, valoja ja kaikkea mahdollista ja mahdottomaltakin tuntuvaa "krääsää". Joulutähti on täällä siitä kätevä kukka, että sen voi jättää ulos, koska ei ole pelkoa pakkasista. Kaupunkien liikenneympyrät ovatkin usein joulutähdillä kukitettuja. Joulutähdistä oli värejä joka lähtöön ja myös rungollisia pikkupuun muotoisia joulutähtiä oli myynnissä paljon. Täällä kukista suurin osa oli aitoja kasveja, eivätkä tekokasveja kuten useimmissa marketeissa myytävät.

Olihan näitä mukava katsella ja ihastella. Mutta seuraavasta en oikein tiedä, ottaisinko omaan huusholliin tai pihaan edes ilmaiseksi: 

Sienet eivät ole oikein mun juttu, eivätkä mielestäni mitenkään jouluisia. Sen sijaan tykkäsin kyllä turkooseista koristeista, joita oli useassa paikassa. Nämä olivat tosin poikkeuksellisesti tekokasveja. Mehikasvit kuitenkin aitoja, vaikka hiukkasen tuota bling-blingiä oli mielestäni runsaanlaisesti.

Että sellainen joulumaa tällä kertaa. Mutta tämä oli kaikkein söpöin juttu: 

Hyvää itsenäisyyspäivää

 Täällä palmujen juurella vietämme rakkaan kotimaamme Suomen 105. itsenäisyyspäivää. Samalla espanjalaiset viettävät perustuslain päivää, joka on vapaapäivä kuten meillä itsenäisyyspäivä. Tälle viikolle, torstaihin osuu myös El dìa de la Immaculada Conceptiòn, joka on katolisen kirkon juhlapäivä eli myös vapaapäivä. Tuota päivää vietetään Neitsyt Marian (peri)synnittömän sikiämisen päivänä. Koska samalle viikolle osuvat nämä kaksi juhlapäivää, aika moni yritys pitää ovensa kiinni ja työntekijät saavat tai ottavat lomaa välipäiviksi. Likimain kaikki ruoka- ja erityistavarakaupat ovat ainakin kiinni molempina juhlapäivinä ja osa myös keskiviikon. Suomessa ei taida olla juuri enää mitään pyhää, jolloin ei olisi "markkinapäivä", joten minusta tuntuu ihan hienolta, että täällä sentään vielä arvostetaan perinteitä ja yhteisiä vapaapäiviä, jolloin ei ole pakko ravata ostoksilla. Juhlapyhinä täällä näkee tosi paljon perheitä retkeilemässä ja yleensäkin sunnuntait ovat retkipäiviä sekä myös pyöräilypäiviä. 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille teille ihanat suomalaiset!