Tämä marraskuu ei ole ollut ollenkaan niin synkkä tai harmaa kuin olisi voinut etukäteen luulla. Yleensä marraskuu on jotenkin vuoden epämieluisin ainakin itselleni, mutta ei nyt. Talvi on vähitellen hiipimässä tännekin lounaisrannikolle, minkä vuoksi eilen päätimme kyläsaunan uintikauden pikkujouluihin. Saunaamme ei ole rakennettu talvikäyttöä varten, mutta oli hienoa, että saimme näinkin pitkän kauden. Tämän postauksen rantakuvat on otettu saunarannastamme eräänä marraskuisena pakkasaamuna noin kello seitsemän aikaan, kun kävimme varmistamassa, että putket eivät ole jäässä.
Kuluvan kuun aikana olen ehtinyt ja saanut kokea monenlaisia kulttuurielämyksiä saunomisen lisäksi. Salon taidemuseossa Veturitallissa on parhaillaan menossa upea Petri Alamaunuksen näyttely La-la-land, jossa on valtavia unenomaisia maisemamaalauksia. Värit ovat huikaisevia ja taulujen edessä voisi seisoa vaikka kuinka pitkään. Myös pienempiä maalauksia on joku seinällinen ja niissä on herkullisia yksityiskohtia. Itse ihastuin tuohon alla reunimmaisena näkyvään maalaukseen Black hole (Musta aukko), jossa taidemuseon valkoinen seinä paistaa aukon läpi.
Toinen mielenkiintoinen teos oli myös kirpputorilta hankittuun tauluun tehty maalaus, jossa alkuperäisestä taulusta on jätetty osa näkyviin. Hauska idea, jota voisi itsekin kokeilla, jos joku taulu ei sellaisenaan miellytä. Kuva tästä alla.
Salon taidemuseossa on samanaikaisesti menossa myös hienoja mustavalkokuvia sisältävä valokuvanäyttely, jota kannattaa myös käydä ihailemassa. Muihin kulttuurielämyksiin on itselläni kuulunut runoilta, jossa kävin kuuntelemassa varsinaissuomalaisten runoilijoiden tuotantoa ja lausuntaa. Sen myötä omakin runosuoni alkoi jälleen pulputa - jopa niin, että välillä on öisinkin noustava kirjoittamaan mieleen tulleet säkeet muistiin.
Tässä kuussa olen myös innostunut jälleen tekemään kävelylenkkejä milloin kaupungissa, milloin täällä maalla. Säät ovat olleet enimmäkseen juuri sopivia ja loppujen lopuksi sää on aina pukeutumiskysymys. Kovin viima kohtasi Helsingin Kalasatamassa, jossa kävimme isänpäivänä perheemme kanssa syömässä erittäin hyvää intialaista ruokaa. Mieheni ihastui intialaiseen ruokaan aikanaan vuorotteluvapaalla Espanjassa, jossa pikkukaupungissamme oli hyvä intialainen ravintola. Tälläkin kertaa ruoka oli erinomaista kuten myös seura.
Syksy on mennyt aika nopeasti ja kohta on ensimmäisen adventin aika. Jouluun valmistautuminen on aina yhtä ihanaa ja sitä on kiva tehdä pikkuhiljaa. Hienoa, että ei tarvitse ottaa stressiä mistään eikä tehdä mitään sellaista, mitä ei jaksa tai halua. Sekin on kiva huomata, että itse asiassa siivoaminenkin voi olla mukavaa, koska sen jälkeen silmä lepää ja on voi nauttia sohvailustakin eri tavalla. Ystävän kanssa pidimme joulukorttiaskarteluillan, jonka tuotoksia lähtee lähiaikoina eri puolille Suomea. Kaupunkikotia piristämään kokosin vanhaan puulaatikkoon asetelman talven tuntua tuomaan.
Siinäpä niitä kuulumisia tältä marraskuulta!
Hyvää adventin aikaa sinulle!
