Hitunen

Hitunen

lauantai 1. huhtikuuta 2023

Pohjois-Espanjan A Coruña

 

Jo tullessamme viime syksynä omalla autolla tänne Espanjaan mielessä oli vierailu Portugalin pohjoispuolella olevaan A Coruñaan (La Coruna), Galiciassa sijaitsevan A Coruñan maakunnan pääkaupunkiin. Silloin tuo ylimääräisen mutkan vaatima reissu jäi tekemättä, kun painelimme suoraan kohti etelän aurinkoa. Nyt saimme tilaisuuden käydä lentäen pohjoisessa, sillä maan sisäiset lennot ovat olleet todella edullisia, vain muutamia kymppejä meno-paluu. Maaliskuun puoliväli ei tosin sään puolesta ollut vielä parasta mahdollista tuolla luoteis-Espanjassa, mikä on koko maan sateisinta aluetta yleensä,  ja pari päivää vihmoikin vettä, mutta sitten saatiin nauttia jo aurinkoisestakin säästä. 

A Coruña on noin 250 000 asukkaan kaupunki, jonka varsinainen keskusta (vanha kaupunki) on melko pieni alue kannaksella, joka rajoittuu toiselta puolelta yllä olevan kuvaan hiekkarantaan Playa del Orzaniin ja toiselta puolelta satamaan. Niemen ympäri kulkee Paseo Maritimo  eli rantatie, joka on useita kilometrejä pitkä. Meillä oli hotelli keskellä tuota kapeaa kannasta, joten kävellen pääsi hyvin liikkumaan moneen paikkaan. Käytimme lisäksi paikallisbussia, jolla kiertelimme vähän kauempanakin keskustasta. 



Yksi A Coruñan merkittävimmistä nähtävyyksistä on Herculeen torni, 55-metrinen majakka, joka on edelleen käytössä. Roomalaiset rakensivat majakan todennäköisesti ensimmäisellä vuosisadalla jKr. ja majakka pääsi Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2009. Majakkaan olisi päässyt tutustumaan sisältäkin, mutta jätimme sen väliin. Paikka on kuitenkin kaunis, myös lahden toiselta puolelta katsottuna. 

Kevät oli kuitenkin pitkällä jo täälläkin, ja bongailin innoissani erilaisia kukkivia puita sekä pensaita. Muutenkin kaupungissa riitti monenlaista katsottavaa, vaikka erityisemmin emme olekaan mitään nähtävyyksien metsästäjiä. Maisemat ja luonto kiinnostavat meitä yleensä enemmän.



Ihastuin näihin Paseo Maritimon varrella oleviin oransseihin lyhtypylväisiin. Jokaisessa pylväässä oli oma, erilainen kuvionsa - kasveja, eläimiä tai rakennuksia. Muuten mietimme ja tutkailimme rakennusten julkisivuja moneen kertaan. Niissä oli ikään kuin toinen, pieniruutuisia ikkunoita täynnä oleva seinä alkuperäisen seinän päällä. Ehkä lämmityksen vuoksi?


Kaupungissa ihastuttivat myös monet puistot, esimerkiksi Xardin de Méndez Núñez. Galician hieman espanjasta poikkeava kieli näkyi kaikissa paikannimissä ja myös ravintoloissa. (Esimerkiksi espanjaksi puutarha on jardín, galiciaksi xardin, molemmat lausutaan hardin). Löysimme ravintoloiden joukosta erikoisuuden eli täysin gluteenittoman kahvila-ravintolan, jossa tuntui koko ajan olevan ruuhkaa, lauantai-iltana jopa jonoksi asti. Amaranto -niminen paikka oli saanut alkunsa omistajan tyttären sairastuttua keliakiaan. 

Reissu oli monin tavoin ikimuistoinen, ei vähiten siksi, että sain reissusta myös tuon kolme vuotta karttamani viruksen eli koronan. Sopi hyvin paikan nimeen! Osa reissusta menikin kuumeisena, mitä luulin aluksi tavalliseksi flunssaksi. Koronaksi tauti paljastui vasta usea päivä matkan jälkeen, kun aloin epäillä selittämätöntä väsymystä, joka ei meinannut mennä ohi millään nukkumisella. Toinen epäilyttävä piirre oli, kun kahvi ei maistunut lainkaan, vaan suorastaan yökötti. Eikä maistu vieläkään, vaikka yhden kupillisen päivässä olen jotenkin saanut juotua. Eihän sitä pakko olisi juoda, mutta teen juomisen vastapainoksi ;) 




Muutama viikko on vielä jäljellä lomailua täällä Aurinkorannikolla, sitten koittaa kotimatka ajaen halki Euroopan. Aika on mennä hurahtanut vauhdilla ja tekemistä on riittänyt. Olen lukenut talven aikana yli 20 kirjaa, ja kirjoittanut varmaan saman verran omia tarinoita. Lukemani kirjat ovat olleet kaikenlaisia Eeva Joenpellosta Kaari Utrioon ja Mika Waltariin sekä Jojo Moyesista Carlos Ruiz Zafóniin. Myös Joel Haahtela, Sointu Thakur, Päivi Rinne ja moni muu ovat olleet listalla. Olen lukenut niin runoja, elämäkertoja kuin romaaneja. Suomalaisen seurakunnan kirjasto on osoittautunut aarreaitaksi, josta tekee löytöjä joka kerta. 

Hauskaa huhtikuuta ja iloa kevääseen! 



4 kommenttia:

  1. Kiitos taasen matka kierroksesta ja kuvista.
    On teillä ollut rikastuttava reissu, olette nähneet paljon kaikkea ja ammentaneet upeat muistot!
    Aah tuo upea meri, näen sieluni silmin itseni lilluttamassa varpaitani ja kulkiessani hienossa hiekassa, että jalan jäljet jäävät perässäni.
    Kaikkea hyvää sinne huhtikuun alkuunne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Päivi! Meri on aina ja kaikkialla mielestäni kaunis (paitsi siellä missä niitä muoviröykkiöitä on!). Talviturkki tuli heitettyä Välimereen noin viikko sitten, kun täällä oli kunnon helteet.

      Poista
  2. Kauniita paikkoja ja maisemia edelleen.
    Sataman kuva synkkien pilvien kera on aivan mahdottoman sävähdyttävä!

    Ihanaa lomaa teille vielä niin kauan kuin sitä kestää!

    Uteliaana odotan kuulumisia jossain vaiheessa siitä, mitä haluat uudistaa entisessä arjessasi vai jatkuuko arkesi entisenlaisena. Millainen on matkan ja vuorotteluvapaan vaikutus elämääsi pitemmällä tähtäimellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! Matkan ja vuorotteluvapaan vaikutus tulee varmasti olemaan jonkinmoinen, jo nyt mutta mutta myös tulevaisuudessa. Haikealta tuntuu kohta lähteä täältä ja vaikealta paluu kevättalviseen Suomeen. Mutta kaikki loppuu aikanaan, ja tämä on ollut ihanaa aikaa monin tavoin.

      Poista