Lomalla on aikaa...

 

... hidastaa tahtia, katsella pieniä ihmeitä ympärillä, pysähtyä ja vain olla. Nooo, onhan se noinkin, mutta myös puuhailua riittää aamusta iltaan, joten on tietoisesti pidettävä taukoja. Istuttava pihakeinuun tai rappusille ihan vain ihailemaan luonnon ja puutarhan ihmeellisyyttä. Ja kun tulee ilta, mennään pulahtamaan mereen, nautitaan löylyistä ja ollaan vaan. Kyllä Suomen kesä on vaan niin ihmeen upeaa aikaa!

Päivänpaistetta ja sadepisaroiden suloista ropsetta kesäkuuhusi!

Helteinen toukokuu

 

Miten aika meneekin näin nopeasti - juuri oli talvi ja nyt on kesä! Mihin se kevät jäi?! Päivät lompsivat eteenpäin kuin suurilla saappailla, niin ettei meinaa mukana pysyä! Yhtäkkiä kaikki on rävähtänyt kasvamaan supervauhdilla, kun vain kuukausi sitten oli maassa vielä lunta. Onneksi taivas on antanut viime päivinä pikkaisen vettäkin, että ei kaikki kasvu tyrehtyisi kuivuuteen. 

Omenapuut ovat jo enimmät kukkansa pudottaneet, samoin kirsikka ja luumu. Tuomenkin kukat ovat enää muisto, mutta syreenisireeni tuoksuu niin että pitää kiertää kaukaa, kun olen vähän herkkänenäinen. Tulppaaneissa on enää kuihtuneita terälehtiä, mutta sammalleimut, kevätkaihonkukat ja muut pikkuiset jaksavat kukkia viikosta toiseen. Suihkulähdealtaan sain eilen tyhjennettyä kukkapenkkeihin, siinä olikin urakkaa, kun pohja oli täynnä liiskaantuneita vaahteranlehtiä. 

Kesäloman alkuun on vajaa viikko, pitkä talvi on onneksi takana ja ihana kesä edessä. Tämä toukokuu on aina jotenkin kesän parasta aikaa, vaikka onkin monella tapaa kiireistä, niin töissä kuin pihalla. Parasta on silloin tällöin istua pihakeinuun ja kuunnella lintujen ilmaiskonserttia. Meillä viihtyy noin kolmekymmentä lintulajia mieheni kännykkäsovelluksen mukaan mustarastaista tiltaltteihin ja sinitiaisista korppeihin. Käkikin on jo kukuttanut useasti kesän alkaneen. 

Aurinkoista alkukesää sinulle!

Sinisen lumoissa

 

Repolaisen blogissa  on ollut kivoja värihaasteita. En yleensä haasteisiin osallistu, mutta nyt tämä sininen sai innostumaan. Eli tässä kaikille sinisen ystäville, erityisesti Täti Siniselle (siniset terveiset), kaikkea sinistä! Aloituskuvassa lempimaisemani maaseutukotimme läheltä, meren ääreltä. Paras paikka kesäpäivänä, jolloin taivaskin on niin sininen. Meren rannalla pysytään seuraavassakin kuvassa, jossa esikoiselle tekemäni tilkkupeitto on päässyt nauttimaan rantahiekasta. Päällä oleva turkoosinsininen pyyhe on lahja siskoltani. 

Sininen on ollut lempivärini jostain yläasteajoista lähtien, joten vaatteissakin sitä on vuosien myötä ollut aika paljon. Jossain vaiheessa taivaansininen kääntyi enemmän turkoosiksi ja tällä hetkellä iso osa vaatteistani on turkooseja. Mutta kuvat niistä -- eipä taida löytyä juuri mitään. Yksi harvoja kuvia on jonkun vuoden takaa etelän auringossa/ varjossa otettu, jossa ylläni on postimyyntilöytö, aivan ihana kuumana päivänä pidettävä pitkä mekko. Haltin tennarit löytyivät pihakirppikseltä muutamalla eurolla, samoin laukku taitaa olla kirppislöytö. 

Sinisiä astioita meillä on täällä kaupunkikodissa aika paljon, koska ostelin niitä jo ennakkoon, ennen kuin tätä asuntoakaan oli ostettu. Kirppareilta tietenkin, joten kaikki ovat suloisesti erilaisia. Mutta ei kuvia niistäkään. Taidan olla enemmän maisemakuvaajatyyppiä, joten ainakin oman puutarhan siniset kukat on tullut kuvattua monta monituista kertaa. 

Tässä vähän liilaan taittavia sinisiä kurjenpolvia...

... vuorikaunokkia...

... lempikukkaani kevätkaihonkukkaa, joka kohta taas täyttää omenapuun alustan.

Turkoosisininen meri on aivan omaa luokkaansa, mutta myös uima-altaat kelpaavat kuumana kesänä. Etelän lomilla jostain syystä katseeni bongaa aina kaiken turkoosin:

Ja tämä sateisen harmaa kevätpäivä on hyvä päättää siniseen maisemaan Italian aurinkoiselta Gardajärveltä: 

Sinistä huhtikuun jatkoa sinulle!