Paimion parantola

 

Upean mäntymetsän keskellä sijaitseva Paimion parantola ansaitsee kyllä ihan oman postauksensa. Tuberkuloosi- eli keuhkotautiparantolaksi 1930-luvulla rakennettu Paimion parantola on arkkitehti Alvar Aallon alkukauden keskeisimpiä luomuksia. Parantola on 1960-luvulla päättyneen varsinaisen parantolatoiminnan jälkeen ollut mm. Tyksin käytössä. Tällä hetkellä sitä hallinnoi säätiö, joka järjestää parantolassa opastettuja kierroksia. Itsenäisesti parantolaan ei pääse tutustumaan muuta kuin kahvila- ja ravintolatiloihin sekä tietysti ala-aulaan ja ulkotiloihin. 

Olimme parantolassa tunnin mittaisella opastuksella, myös 90 minuutin opastuksia on ohjelmassa. Mielestäni opastettu kierros oli hintansa arvoinen, sillä ensinnäkin opas osasi asiansa, puhui sujuvasti ja kuuluvasti isolle ryhmälle; tietoa tuli paljon niin paikan historiasta kuin yleensä tuberkuloosin historiasta Suomessa. Itselleni oli jotenkin yllätys, miten pitkään tuberkuloosiin sairastuneet ihmiset täällä viettivät aikaansa - minimi oli yleensä kahdeksan kuukautta ja pisimmillään yli kaksi vuotta. Niinpä potilastovereista tuli kuin yhtä isoa perhettä hoitohenkilökunnan kanssa ja monenlaista yhteistä hauskaa keksittiin ajanvietteeksi.

Kun on ensiksi ihaillut ulkona parantolan kauniisti kaartuvia muotoja, voi sisällä jatkaa Aallon muotokielen ihailua kauniissa tuoleissa. Alvar ja Aino Aalto ovat suunnitelleet suurimman osan kaikesta sisustuksestakin huonekaluista verhoihin ja pikkuesineisiin asti. 

Alkuperäinen potilashuone Aallon suunnittelemine lavuaareineen on viehättävän rauhallinen tunnelmaltaan. 

Vaatekaappikin voi olla pyöreämuotoinen eikä aina kulmikas!

Aalto suunnitteli myös sylkykupit potilaille. Sylkykuppeja varten oli oma pesukoneensa, jotta taudin leviäminen saatiin pidettyä aisoissa. 

Kuuluisa Paimio -tuoli

Opastetulla kierroksella päästiin tutustumaan niin potilashuoneisiin, käytäviin kuin kattotasanteellekin, mistä aukeaa kauniit näkymät ympäröivään mäntymetsään. Parantolan päiväohjelmaan kuului kolmesti päivässä potilaiden makuutus kattotasanteella raikkaassa ulkoilmassa. Yli 15 asteen pakkasella ei siellä makoiltu, mutta muuten aina. 

Hienoa, että tuberkuloosi on Suomessa enimmäkseen voitettu sairaus, vaikka edelleen lähes parisataa ihmistä maassamme sairastuu tuohon tautiin. Lukumäärät ovat kuitenkin ihan toisia kuin Paimion ja muiden maamme parantoloiden toiminta-aikoina, jolloin tuhannet ja kymmenet tuhannet ihmiset kärsivät keuhkotaudista. 

Suosittelen tutustumaan mielenkiintoiseen Paimion parantolaan!