Hitunen

Hitunen

lauantai 1. heinäkuuta 2023

Minilomanen Hämeessä

 

Iloinen ja liikkuvainen isosiskoni on muuttanut jälleen. Niinpä lähdin alkuviikosta katsastamaan uutta asuinpaikkaa, Hämeenlinnaa, joka on minulle tuttu jo nuoruusvuosista jossain määrin. Siskollani oli töistä vapaata muutama päivä ja saimme viettää yhdessä ihania hetkiä luonnon keskellä. Aamu- ja iltauinnit niin Ahvenistonjärvellä kuin Alajärvellä olivat parasta antia koko reissulla. Ahvenistonjärven rannalla on vuoden 1952 olympialaisiin rakennettu maauimala. 




Ahvenistonjärvellä ihastutti veden puhtaus ja kirkkaus. Pieni suppajärvi on syvimmältä kohdaltaan yli 30 metriä. Alajärvellä pääsimme heti aamutuimaan uimisen jälkeen soutelemaan ilmaisella kaupunkiveneellä ja mikäs oli soudellessa peilityynellä järvellä. Miten hyviltä voileivät veneessä maistuivatkaan!



Monenlaista muutakin ehdimme kolmessa päivässä touhuamaan, vaikka sisko kävikin välillä yhtenä päivänä töissä. Raivasimme mm. siskon vuokraamaa puutarhapalstaa, joka oli aika tehokkaasti mäkimeiramin ja nokkosten valtaama. Ja tietenkin söimme hyvin ja herkuttelimme jäätelöllä useita kertoja. Tarkoitus oli myös käydä Piparkakkutalossa kahvilla, mutta se jäi toiseen kertaan kuten myös itse Hämeen linnassa vierailu. Lomallakaan ei unohdeta käsitöitä ja niinpä kotiin tullessani minulla oli jälleen yksi uusi virkkaustyö, jonka langat ostin nostalgisesta Wetterhofin myymälästä. 


Molemmat tykkäämme puutarhailusta, joten emme voineet jättää väliin muutamiin puutarhamyymälöihin tutustumista. Yllä olevassa kuvassa on tunnelmaa Katinalasta KH-puutarhakeskuksesta. Siskoni asuinpaikan lähellä on myös ihania lenkkipolkuja, joista eräällä on näin upeat maisemat: 



Paljon jäi ihania kohteita tutustuttavaksi seuraavalla kerralla. Hämeenlinnan yli 300 muuta järveä noiden kahden lisäksi odottavat - ehkä seuraavaa kesää. Yhteenkään museoon emme nyt ehtineet, joten niissäkin riittää tutkittavaa vielä. Kiitos muuttavaisen siskoni olen saanut tutustua aika moneen eteläisen Suomen kaupunkiin vuosien varrella. Lahti ja Kotka erityisesti ovat jääneet mieleen sekä iki-ihana Tuusula. 

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja helle sateeksi. Hyvä näin. Nautitaan uteliaan lokinpoikasen lailla juuri tästä päivästä, mitä se sitten tuokaan tullessaan. 




4 kommenttia:

  1. Ihana reissu sinulla ollutkin. Kauniita kuvia ja rentouttavia hetkiä olette
    saanut viettää järvellä.
    Voi söpönen tuota lokinpoikasta. Niin saatiin sadetta ja luontokin kiittää samalla. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli mukava käydä järvimaisemissa, kun itsellä täällä lounaisrannikolla on vain merta.

      Poista
  2. Kiitos, Suvi! En tiedä, mihin aiemmin sinulle laittamani vastaus on hävinnyt - viime aikoina on ollut muidenkin blogeja kommentoidessa ongelmia julkaisun kanssa. Mutta kiitos, samoin sinulle ihanaa heinäkuun jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Täältä meren ääreltä näet kumpikin lähdimme sisämaan järville lomailemaan - ihan samoissa maisemissa olemme liikkuneet, kenties aika samoihin aikoihinkin... me molemmin puolin juhannusta fillaroiden.
    Tarkoitus oli Hämeenlinnassa enemmänkin polkaista kuin Ahvenistolla Kalpalinnan maisemissa, mutta ukkoskuuro sai meidät ajamaan Pulkkilanharjulle saakka... ja sittempä ei enää palattu... polkuja löytyi hieman ylempää poljettavaksi... joten ensi kesänä uusiksi mekin.. tutkittavaa jäi.
    Ihanaa kun saitte viettää siskosi kanssa oikein laatuaikaa!!
    Terveyttä ja iloisia asioita toivon heinäkuun lopulle ja alkavaan elokuuhun...

    VastaaPoista