Yläasteikäisenä minulla oli italialainen kirjeenvaihtotoveri, joka lähetteli kauniita postikortteja kotimaastaan. Muistan saaneeni yhden kortin Positanosta, joka sijaitsee Napolin eteläpuolella Amalfin rannikolla. Siitä asti vuosia haaveilin pääseväni joskus Italiaan ja Positanoon. Helmikuun lopulla teimme mieheni kanssa lomamatkan, jossa pääsimme Amalfin rannikolle, jo lähelle Positanoa. Ehkä ensi kerralla Positanoon asti!
Reissumme alkuun nappasimme Rooman lentokentältä Fiumicinosta vuokraamamme Opel Corsan, jolla huristelimme ensimmäiseksi yöksi Vesuviuksen juurelle. Seuraavana aamuna suuntasimme Pompeijiin, tuohon 1940 vuotta sitten tulivuorenpurkauksessa tuhoutuneeseen rauniokaupunkiin. Pompeijin alue hämmästytti laajuudellaan, käveltävää kivikkoisissa kaduissa riitti useaksi tunniksi, vaikka emme koko aluetta jaksaneetkaan käydä läpi.
 |
| Amfiteatteri |
 |
| Kadut Pompeijissa ovat pitkiä ja suoria |
 |
| Muurien värit toistavat hienosti männyn kaarnan värejä. |
 |
| Baaritiski (?) |
 |
| Lattiamosaiikit ovat taidokkaasti tehtyjä. |
 |
| Turistiryhmä ihailemassa raunioita taustanaan Vesuvius. |
Pompejista suuntasimme vuorten yli Amalfin rannikolle, josta emme olleet varanneet majoitusta etukäteen. Ajelimme pieneen Minorin kaupunkiin, jossa vasta päätimme jäädä sinne yöksi. Tabletti esiin ja majoitusvaraus hotellin parkkipaikalla autossa istuen ja lähistön hotelleja ulkonäöltä vertaillen. Sesongin ulkopuolella majoitusten varaaminen onnistuu yleensä lyhyelläkin varoitusajalla, mitä en suosittele kesäkuukausina yrittämään.
 |
| Amalfissa tiet tarjoavat huimia näköaloja ja haastetta autoilijoille. |
 |
| Amalfin rannikko kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. |
 |
| Noin 3000 asukkaan Minorissa söin reissun parhaan gluteenittoman pizzan. |
Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa tätä rannikkotietä itään päin ja sitten pohjoiseen Napolin ohi kohti Roomaa. Ystäväpariskunta tuli viettämään kanssamme viisi päivää Roomassa, josta lisää myöhemmin. Välillä tiet vuorten jyrkänteillä olivat niin kapeita, että liikennettä helpottamassa olivat liikennevalot, jotka päästivät autot vuoron perään vastakkaisista suunnista kulkemaan.
Alkuloman parin pilvisemmän päivän jälkeen aurinko paistoikin kirkkaasti aamusta iltaan. Lämpötilat vaihtelivat aamujen kolmesta asteesta iltapäivän 23 asteeseen.
Tykkään noista iltakuvista.
VastaaPoistaKiitos, niin minäkin.
PoistaOi ihana Italia! Minä olen käynyt Amalfin rannikolla parikymppisenä ja edelleen haikailen, että pääsisin sinne uudelleen. Mekin ollaan sesongin ulkopuolella ajeltu summassa pieniin kyliin ja saatiin majoitusta ihan hyvin paikan päällä. Lisäkuvia odotellessa!
VastaaPoistaHelmikuun loppupuoli oli vielä aika varhaista kevättä ja metsät näyttivät melkoisilta risukasoilta, mutta tuo rannikko on siitä huolimatta aika kaunista.
Poista