Väsymys, uupumus, sairaus, äkillinen onnettomuus tai suru - mikä tahansa näistä voi viedä voimat ja ihminen vajoaa sellaiseen olotilaan, josta ei ihan helposti nousta. Silloin on tärkeää, että lähellä on niitä ihmisiä, joilla on kyky nähdä ja aistia tilanne sekä osata auttaa rohkaisemalla ja kannustamalla eteenpäin. Ja toisaalta pitää antaa aikaa olla ja levätä, surra ja vähitellen vahvistua. Jo ihan tavallisessa pikku flunssassa oltuani huomasin taas, miten mukavalta tuntui kun rakas huolehti ja passasi. Ja joskus uutta voimaa saa jo pelkästään kauniiden kukkien katselusta!
Tänään on erikoinen päivä. Aloitin aamun lukemalla miehelleni Raamatun jakeen: "... ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat, eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy." (Jes. 40:31). Miehellä kun oli edessään elämänsä hulluin haaste: juosta vuorokausi yhteen menoon. Itse kävin lähettämässä miehen matkaan. Muutaman kierroksen (vajaat 400 m/kierros) jälkeen meno oli tällaista:
Nyt kun yhdeksän tuntia juoksua tai kävelyä tai laahustusta on takana, kierroksia ja kilometrejä on huima määrä myös ja ilmeisesti juoksu jatkuu. Ensikertalaiselle moisessa kisassa jo loppuun asti juokseminen olisi huima saavutus, ja nyt ollaan jo menty reilusti tutun maratonmatkan ohitse. Täältä kotisohvalta toivotan miehelleni hyvää hääpäivän jatkoa kehää kiertäen! Voimia jokaiselle metrille!
Huh. kerrassaan mahtava on miehesi suoritus!
VastaaPoistaLuin kirjoittamasi nyökytellen. Yllättäen eilen aamusella kurkotellessani saunanlauteilta tavaroita pois, onnistuin reväyttämään reiden yläosan niin että jotakin repesi. Kipu sai huutamaan eikä jalka kestänyt askeltakaan. Nyt on makoilua takana kaksi päivää, hiljalleen pahin kipu hellittää buranan ja kylmäpussin ansiosta. Kävely onnituu kepeillä:)
Nöyräksi ja pieneksi kasvoin taas hujauksessa. Ja se passaaminen, kiitollisena otan omiltani vastaan:)
Voimia alkavaan viikkoosi!!
Hui kauhistus, mikä haaste! Kauneus on lääkettä sielulle ja sitämyötä myös ruumiille :)
VastaaPoistaHaaste oli kyllä melkoinen, mutta sisukas mieheni kiskaisi reilut 122 kilometriä - ja sai kaupan päälle valtavat rakot varpaisiinsa, joita on nyt hoidettu monta päivää. Pohjekipu lisäksi ja kepithän ne oli hommattava, että jotenkin pystyy liikkumaan.
VastaaPoistaTinttarus, toivottavasti olet jo toipumaan päin sinäkin!