Palasimme juuri kotiin kierreltyämme liki viikon ympäri tätä rakasta kotimaata. Viiteen päivään mahtui anoppilassa käynti ja muuta miehen sukua, leppoisaa oleilua Lappajärven rannalla siskon ja miehensä kanssa sekä kolmen muun siskon ja muun lähisuvun ja tuttujen tapaamista Seinäjoella. Ja tietysti hyvää ravintoa niin ruumiille kuin sielulle sekä ihanaa yhteyttä yli seurakuntarajojen. Ja jälleen kerran: kaunis on tämä pitkä ja kapea maa. Ja varsin vetinen. Alkuviikosta vetinen oli sääkin yltäpäältä ja loppuviikosta vettä oli enimmäkseen edessä ja alla.
Ensin vettä oli pisaroina...
... sitten lammikoina...
... sitten jo ihan oikea meri...
... ja suloista järvivettä yllin kyllin...
... ja vesi jo ihan kielellä...
... sekä outo vesipeto...
... ja vielä vettä suihkunakin....
Ihana, kun meillä on vettä. Seuraavaksi saadaan keskittyä auringon lämpöön ja sen hellään hyväilyyn - lopultakin!
Ei paha... :-)
VastaaPoistaolipas vaikuttava vesitarina, viimeisin vesiseinämä eli suihkulähde on tietenkin Seinäjoesta eikös vaan?
VastaaPoista