Kirkas vihreys puskee esiin kallionkolosta. Leskenlehtien keltaista kirkkautta myös odotan. Uskomatonta, mutta se on pian taas täällä. Lunta ei enää missään. Kukkapenkissä sipulikukat hämmästelevät aikaista sään lämpenemistä ja lykkäävät varsiaan lehtikerroksen läpi. Helmikuun viimeisenä päivänä!
Ja linnut! Joka-aamuiset konsertit ovat taas alkaneet. Kyllä meitä varsinaissuomalaisia nyt hemmotellaan runsaasti. Luonnossa tapahtuu niin paljon niin lyhyessä ajassa. Takatalvea en ajattele, sekin tulee jos on tullakseen. Nautin jokaisesta valoisammasta aamusta ja pitenevistä illoista.
Takana tiivis työviikko ja monenlaisia menoja. Edessä viikonloppu täynnä ihmisten kohtaamisia. Tässä ja nyt, kun vielä hetken olen yksin, tämä soi alkavaan perjantai-iltaan:
Valoisaa viikonloppua sinulle!
Kevät on parasta! Ei ole paljoa lunta täällä Keski-Suomessakaan, vaikka muuttolinnut pysyvät vielä turvallisemmilla alueilla etelämpänä. Nautitaan.
VastaaPoistaTäälläkin on kevät tulossa täyttä vauhtia - nautin myös lintujen laulusta aamusin. Kiitos Pekka Simojoen laulusta - niin rauhoittava ja täynnä kiitollisuutta.
VastaaPoistaVastasin juuri blogissani sinulta saamaani tosi mukavaan Kahvikutsuilla-haasteesen - kiitos vielä kerran! Siunausta alkavaan viikkoon :)