Talven ihmemaa vai joko on kevät

Voi, miten ihanasti viime päivinä aurinko on jo lämmittänyt ja saanut räystäät valuttamaan jääpuikkoja ja lumiluiskoja. Lintujen konsertit täyttävät ilman ja selvästi on kevään tuntua tässä helmikuun lopussa. Pekka Pouta kyllä kehoitti taas loppuviikolla varautumaan talven paluuseen.

Lomaviikko meni matkatessa ensin pohjoiseen anoppilaan Kokkolaan, sieltä takaisin kotiin pariksi päiväksi ja sitten pääkaupunkiseudulle siskon luo. Lunta oli kaikkialla, mutta pohjoisessa vähemmän. Hiihtolomaksi ei lomaani voi sanoa, vaikka kerran sukset jalassa laskinkin peltoa alas postilaatikolle ja takaisin. Reipasta kävelyä sen sijaan tuli harrastettua enemmän. Automatkoilla ennätin lukea tenttikirjoja ja yhden romaanin puoliväliin (se on edelleen kesken). Yksi villasukkakin valmistui.

Kirppareita kiertelin siskon kanssa ja yksinkin, ja tein mukavia löytöjä. Vuosia hankintalistalla ollut höyrykattila löytyi kympillä ja oli kuin uusi. Lisäksi mukaan tarttui Arabian Kilta-sarjan ruokalautasia (hinnat 80 senttiä - 1,50 euroa) ja turkoosinsinisiä mukeja 50 senttiä kappale. Ja vaatekaappikin kasvoi muutamalla paidalla, joten olen oikein tyytyväinen. Nyt pitäisi taas käydä omat varastot läpi ja heittää kymmenkunta tavaraa kierrätykseen. Periaatteeni kun on: yksi sisään, yksi ulos.

Isosisko ei ole pyöräänsä tänä talvena käyttänyt, eikä liioin pihakalusteitaan. Miten kauan tämän kaiken valkoisen sulaminen kestää, sitä ei vielä tiedä, mutta juhannukseen mennessä viimeistään on maa jo vihreä. Ainakin mikäli vanhat merkit paikkansa pitää! Helmikuun loppuessa ja maaliskuun kolkuttaessa ovella on aika hankkia multapussi ja siemeniä, jotta kesällä on muutakin kuin ruohoa ja voikukkia mitä ihailla. Tästä se puutarhakausi taas alkaa, ihanaa!