Neitokaisemme Tyyne löytyi perjantaina naapureiden valppauden ansiosta samalta kylältä erään talon pihapiiristä. Lähistöllä oli ollut kiinnostava kollikissa, jonka seurassa Tyyne oli ilmeisesti viettänyt pitemmän aikaa. Talonväki ei ollut ruokkinut kissoja, joten kaiketi Tyyne on elänyt luonnonantimilla sujuvasti pari kuukautta. Mieheni mielestä se näyttää vieläpä lihoneen entisestään. Joten loppu hyvin, kaikki hyvin.
Marraskuu on jo puolivälissä, mutta ulkona on erittäin kaunis sää - ei harmaudesta tai talvesta tietoakaan. Tämänpäiväisen lenkin varrelle osui tällainen maisema:
No, näkyihän sitä harmautta sentään jossain...
Aurinkoista alkavaa viikkoa sinulle!

















