Valkoista hiekkaa, merta, metsiä

 

Loman alkajaisiksi saimme tehdä pienen matkan Pohjois-Puolaan. Lensimme Turusta  Wizz-airilla Gdanskiin, josta vuokrasimme auton. Majoituimme Gdanskin itäpuolelle pieneen maaseutukylään upean mäntymetsän keskelle. Vuosia sitten olen käynyt kerran Gdanskissa ja silloin oli talvi, joten nyt oli mukava nähdä kesäistä maisemaa. Itämeren aallot huuhtovat pitkiä, valkoisia hiekkarantoja niin Gdanskissa, Sopotissa kuin Gdyniassakin. Ainakin Gdanskin itäpuolen rannat olivat aika lailla luonnontilaisia, mistä osoituksena tuo kuvan kurtturuusu, jota näytti olevan monessa paikassa. Suomessa vieraslajiksi luokiteltu ja hävitettäväksi, mutta en tiedä, mikä on tilanne Puolassa.

Varsinaisesti emme vietä rantalomia (=emme grillaa itseämme makoillen rannalla), mutta yhden illan istuimme ja kävelimmekin auringonlaskua odotellen. Kävelyä paljain jaloin puhtaalla hiekalla tuli myös harrastettua ja hieman rantavedessä kahlattua, mutta emme uineet. Olemme niin tottuneet saunaan uimisen yhteydessä, että vesi tuntui liian kylmältä ilman saunaa. Parasta rantojen läheisyydessä olivat kuitenkin metsät kävely/pyöräilypolkuineen vaihdellen mäntykankaista lehtomaisiin metsiin ja kosteikoihin. Rantojen läheisyydessä olevat kylät olivat kyllä sitten täynnä turistikrääsäkojuja, mutta onneksi rannat oli jätetty rauhaan. Nämä huomiot teimme kaupunkien ulkopuolella, emmekä käyneet Gdanskin varsinaisilla uimarannoilla, mutta Sopotissa kyllä rantakadulla. 

Metsissä huomion kiinnitti lähes tyystin puuttuva aluskasvillisuus. Hiekkaisilla kankailla tuskin mikään mäntyjen lisäksi kasvaisikaan. Puiden etukeno/takakeno asento myös huvitti - suoria puita ei juuri näkynyt. Lehtometsissä oli sitten myös pensaita ja ruohokasveja, mutta jotenkin ihastuin näihin karuihin mäntymetsiin. Yhdellä metsäpolulla tai -tiellä ihmetytti maahan upotettujen pyöränrenkaiden tarkoitus (kuva alla). Ehkä niitä oli käytetty vahvistamaan tienpohjaa. Tietääkö joku tarkemmin?

Patikoimme yhtenä päivänä myös lintutornille, joka oli pienen järven rannalla. Tai no, olisi, jos ryteikön raivaisi pois. Harmitti, että puusto oli päästetty kasvamaan liian suureksi. Tornissa oli kyllä hienot selostukset eri lintulajeista, mutta näkymä tornista oli tällainen: 

Tässäpä ensimmäinen osa reissustamme, kaupunkikuvat jätän seuraavaan postaukseen. Reissun parasta antia olivat kyllä metsä- ja rantaretket, mutta toki kaupungeissakin oli mukava käväistä. 

Aurinkoista juhannusviikkoa!