Kesämuistoja

 

Tässä vielä koostetta menneestä kesästä. Aina loman alkaessa sitä kuvittelee ehtivänsä kaikenlaista, ja lopulta huomaa loman päättyessä, ettei sitten ehtinytkään sitä tätä ja tuota. Mutta ei kai tärkeintä ole se, mitä kaikkea ehtii tehdä, vaan se, mitä jää mieleen ja muistoihin tuoksuista, tunnelmista, ihmisistä, maisemista, lämpötiloistakin. Kesä 2021 alkoi kesäkuun alussa vielä töissä ollessa, mutta hienoa on olla töissä, kun saa viettää aikaa ylläolevan kaltaisissa maisemissa työpäivänä. Pyöräretki lasten kanssa sai minut luulemaan, että tulevana kesänä pyöräilen paljon - niin kivaa se oli, mutta totuus näin kesän jälkeen on toinen, muttei siitä sen enempää. 

Parhaita hetkiä kesäaamuissa on hipsiä hissukseen hiekkatietä postilaatikolle ja takaisin ylämäkeen. Tienvarressa ilahduttavat jos jonkinlaiset kasvit. Kukkaloisto alkukesästä on omalla pihallakin parhaimmillaan ja siksi kukista tulee räpsittyä kuvia enemmän kuin tarpeeksi. Juuri selasin koneelta monen vuoden kuvat ja suurin osa niistä oli kukkia!

Kesään kuuluu ehdottomasti myös lukeminen. Tänä kesänä tulikin luettua tavanomaista enemmän, kun heinäkuun helteillä ei muuta jaksanut tehdä. Tuollaisten pohdintakirjojen lisäksi luin vinon pinon puutarhalehtiä ja muutamia hyviä romaaneja, joista mainittakoon esimerkiksi" Pieni kirjapuoti Pariisissa", joka oli sopiva kirjojen ystävälle. 

Heinäkuussa vierailimme mm. Söderlångvikin kartanossa Kemiönsaarella, josta ylläoleva ja kaksi allaolevaa kuvaa. Kartano on hienosti entisöity ja museon lisäksi alueella on ravintola sekä näköalapaikkoja. 

Lomareissulla pohjoiseen kävimme paluumatkalla Ylistarossa Maijan navetassa (josta ei tullut kuvaa) sekä kivassa kesäkahvilassa joen varrella. 

Kukat omalla pihalla jatkoivat ilotulitustaan koko heinäkuun mikä mitenkin. Toistenkin pihoilla tuli käytyä kuvaamassa (kuva alla). 

Suurin osa heinäkuusta kului kuitenkin veden äärellä, meren rannassa. Sisämaan kasvattina olen parissakymmenessä vuodessa kiintynyt mereen, enkä enää osaisi kuvitella asuvani jossain, missä ei ole merta. 

Kesän kääntyessä elokuuksi kasvihuoneessa pelakuut oikein innostuivat. Vieläkin näin syyskuussa kukkia piisaa. Krassejakin ja muita...

Omenasato on ollut tänä vuonna erityisen hyvä, eikä huonoja omppuja ole juuri puistamme löytynyt. Hilloa on varmaan viiden vuoden tarpeiksi kellarissa ja puissa on vielä osa poimimatta. Naapuri lupasi onneksi tulla hakemaan osansa. 

Hieno kesä tämä oli kaiken kaikkiaan. Ensi kesää odotellessa...