Joulun askelissa

Joulun tunnelma on täyttänyt talon. Pahin kiire on jo hellittänyt - jännä huomata, että ei tarvitse  joulusta stressaantua. Se tulee, vaikkei sen eteen tekisi juuri mitään. Viime jouluna tulimme kotiin kaksi päivää ennen joulua. Hain metsästä kuusenoksia ämpäriin, virittelin valot ja kynttilät, leivoin pakastetaikinasta piparit ja tortut sekä imuroin talon. Siinä se, sitten suklaata ja muita herkkuja kinkkua ja laatikoita unohtamatta. Se oli oikein kiva perinteinen perhejoulu edellisvuoden espanjalaisvaikutteisen joulun vastapainoksi.

Tänä vuonna aloitin jouluvalmistelut jo jossain lokakuun loppupuolella. Hitaasti nautiskellen, vähän kerrallaan joulun tuntua tehden. Pääosassa joululaulut ja kynttilät. Joulusiivouskin on tehty jo, sillä talomme sai tämän viikon maanantaina uudet ikkunat ja niiden laiton myötä kaikki paikat olivat pölyä täynnä. Yksi ilta meni siivotessa katosta lattiaan (onneksi asumme aika pienessä talossa!).

Viime viikonloppuna saimme nauttia kahden pikkuisen piristävästä seurasta. Ilo oli katsella ja kuunnella pienten jalkojen juoksua ympäri taloa  ja käsien vikkelyyttä pipareita leipoessa. Yllättävä kolmetuntinen sähkökatkos toi oman lisänsä lauantai-illan puuhiin, ja ensi säikähdyksestä selvittyään neidit tuntuivat nauttivan kynttilänvalossa touhuamisesta. 

Joululahjatkin on jo paketteihin kääritty. Tänä vuonna ne löytyivät helposti, sen suurempia hakematta. Tarpeellista ja kaunistakin. Toivonpa sydämestäni, että moni muukin saisi valmistautua jouluun yhtä leppoisasti. Sillä loppujen lopuksi joulussa on kyse kyvystä pysähtyä ja ottaa vastaan suurin lahja, mitä meille on koskaan annettu. 

Iloisia jouluvalmisteluja juuri sinulle - musiikilla tai ilman!