Ihmeellinen luonto

Tähän viikkoon on mahtunut monta luontoelämystä rakkaassa kotimaassamme. Luonto on loputon aarreaitta, joka avautuu sille, joka uskaltaa pysähtyä.

Kevään tulo on aina yhtä sykähdyttävää. Silloin on pakko pomppia lenkkipolulta syrjään ja kumartua mättään jos toisenkin äärelle.

Kuusen kukinta on kaunista katsottavaa, kuin puolukoita puussa.

Kunpa kaikkien kevätkiireiden keskellä muistaisimme ottaa elämän yhtä rennosti kuin tämä kaveri. (Eikä tämä tullut vastaan lenkkipolulla -onneksi- vaan koulun retkellä pääkaupunkiin.)

Joskus tulee näytettyä "nurjaa puolta"...

... mutta löytyyhän sitä kauneutta vaikka muille jakaa.

Pieniä ja suuria ihmeitä on kaikkialla ympärillämme. Joskus ihan hengästyttää kaikki tämä kauneus ja uskomaton pikkutarkkuus, jolla luonto on järjestetty. Ja sitten: lenkkipolun surullinen näky, josta tuoreus ja laatu ovat kaukana. Ja mikä lie oikea hinta tällaisesta piittaamattomuudesta?! Näitä oli samassa paikassa useita. Voi meitä ihmisiä!