Sadonkorjuun aika

Syyskuinen likimain helteinen päivä on illassa. Kasvimaan sato on korjattu talteen - siis se, mitä siitä oli loppukesän herkuttelujen jälkeen jäljellä. Muurikassa paistuivat tänään oman maan perunat, porkkanat, punajuuret, sipulit ja mangoldit sulassa sovussa makkarapalojen kanssa. Ai että oli hyvää, maistui niin kesälle vielä.

Kesän ihanimmat kukkijat, tsinniat ja pelargoniat, ovat nyt syyskuun aikana oikein innostuneet näyttämään parhaita puoliaan eivätkä meinaa ollenkaan lopettaa uusien kukkanuppujen kasvattamista.

Tämänpäiväisessä lämmössä tarkeni hyvin syödä terassilla ja pyykitkin kuivuivat vielä muutamassa tunnissa. Alla näkymä kuistin ikkunan läpi terassille, jossa tsinniat kukkivat isossa ruukussa.

Syötävän sadon lisäksi keräsin tänään kasvimaan laidalta yhden koristekurpitsantaimen tuottaman moni-ilmeisen sadon.

Mielessä soi taas laulu. Olisiko Simojokea & Kaskista tämäkin.

Sadonkorjuun aika on tässä, 

sadonkorjuun viimeisen,

mutta illassa hämärtyvässä

työmiehiä näe en.

Vielä tänään on tehtävä meille

vielä hetken aikaa näät,

kunnes kuoleman laaksojen teille

hiljaa vaipuvat tähkäpäät.