Jokaisen on lähdettävä kerran

"Sinnekin missä on pimeää, 

kynttilän liekin voit sytyttää.

Missä nyt mieli on murheellinen

loistakoon kirkkaus kynttilän sen.

Lohduttomuuteen ja uupumukseen

hiljaiseen toivoon ja kaipaukseen

loistakoon liekki nyt rakkauden

loistakoon kirkkaus kynttilän sen!"

Anna-Mari Kaskinen

"Menen Jeesuksen luokse, sanat viimeiset huulillain soi..." lauloi eräs ystävä kaunista Kyösti Rothin käsialaa olevaa laulua eilen muistellessamme poisnukkunutta. Meitä oli paljon, jotka halusimme jakaa omaisten raskaan päivän. Kuitenkin, jotakin niin äärettömän kaunista ja valoisaa on  sellaisen ihmisen hautajaisissa, joka on saanut elää elämänsä Jumalaan luottaen ja Jeesusta seuraten. Silloin Paavalin sanoja lainaten "elämä on Kristus ja kuolema on voitto". Meillä oli ilo siitä, että saimme tämän yli 80 -vuotiaaksi eläneen tuntea, ja ilo siitä, että uskomme hänet vielä kerran tapaavamme taivaassa. Hän on siellä, kodissa, jonka Jeesus itse on meille valmistanut. Ja siellä ei enää ole kipua eikä sairautta.

Elämään mahtuu niin paljon. Niin mittaamaton määrä kaikenlaista hyvää ja iloa tuottavaa, mutta myös kipeitä surun murusia. Joskus suru voi olla kuin järkälemäinen kivipaasi, liikahtamaton möhkäle kaiken valon tiellä. Ja silti, sekin voi liikahtaa ja päivien, viikkojen, kuukausien, kenties vasta vuosien päästä valonsäde tunkeutuu pimeään ja halkaisee sen. Eikä kenenkään tarvitse kantaa suruaan yksin, tai ei ainakaan pitäisi. Miten osaisin itse olla tarvittaessa se, joka jakaa jonkun taakan, ottaa osan surusta. Sikäli kun sitä voi toinen ottaa. Otamme osaa suruun, mutta eikö parempi olisi ottaa siitä surusta osa, jotta surevan olisi kevyempi jatkaa matkaa.

Valoa, pisimmänkin tunnelin päässä on valoa. Älä pelkää mennä pimeäsi läpi, sillä se, mitä lopulta kohtaat, on parempaa kuin pimeytesi ja aika ennen sitä. Jumala luo uutta, kulje rohkeasti sitä kohti. Ja jonain päivänä huomaat kukat ja linnut, tuulen ja valon säteet, jotka siivilöityvät oksien lävitse. Särkynyt sydämesi on tuskasta vapaa. Silloin elät ja tiedät: ilo on palannut.