Hitunen

Hitunen

tiistai 11. elokuuta 2015

Piipahdus Pietarissa




Olipa mukava viettää lämmin viikonloppu upeassa Pietarissa, vain muutaman tunnin junamatkan päässä Lahdesta. Edellisestä käynnistäni Pietarissa ehti kulua jo seitsemän vuotta. Kaupunki tuntui entistä kauniimmalta ja kesäsäässä oli kiva kuljeskella kävellen siistejä katuja pitkin. Kahdeksan naisen ja yhden miehen seurueemme (ikähaitarilla kolmestakympistä seitsemäänkymmeneenneljään) otti kaupungin haltuun myös metroillen ja busseillen, niin maalla kuin vedessäkin. Tässä kuvaterveiset Pohjolan Venetsiasta!

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta Nevalle päivällä...

... ja yöllä,

Leijonasilta...

... ja kaunis talo parvekkeineen.

Eremitaashi, johon emme taaskaan jaksaneet jonottaa sisälle. 

Pietarissa kaikki on suurta: suihkulähteet...

... Iisakin kirkon pylväät....

.... taivaita hipova Lenin...


... morsiusparien limusiinit

... ja sormuksetkin.

Pietarhovin upeutta ja loistoa...




Verikirkkoon emme myöskään jääneet jonottamaan...

...vaan ihailimme mosaiikkeja ja kultauksia ulkokuoressa.
Täälläkin kävimme, kunnes kaatosade yllätti.



Iltaisin kaupungin yllä räiskyivät ilotulitusraketit.


Kiitos, Pietari!

tiistai 4. elokuuta 2015

Korkeimman suojassa


Mielessä yhä vahvana menneen viikonlopun tapahtumat
perjantain innostus ja ilo moottoreista ja musiikista
lauantain yllättävä kohtaaminen vuosien jälkeen
sunnuntain leppoisan löhöilypäivän päätös
- kauhu ja kiitollisuus


Kauhun hetket eivät tule kello kilkattaen
vaan täysin odottamatta
suoralla tiellä, kirkkaassa valossa
Miten estää se,
minkä näkee, omilla silmillään näkee
olevan väistämätöntä ja sattuvaa
Jostain selkäytimestä 
lähtee huuto:
Jeesus, auta!


Kun pahin järkytys on ohi
ambulanssin perävalot vilahtavat
hän on turvallisissa käsissä
kiitollisuus täyttää mielen:
elämämme on
Korkeimman suojassa


Poliisisetää lainatakseni:
oli siinä ainekset pahempaankin
Nyt kävi onneksi näin
ei yhtään murtumaa
pelkkiä ruhjeita

"Sinun turvanasi on Herra,
sinun kotisi on Korkeimman suojassa"


Jäihän siitä viikonlopusta vielä muistoksi
kaksi harvinaista kyytiä:
perjantainen kolmen vartin nojatuolimatka
kultaisin siivin,
sunnuntai-illan kilometri kotiin
maijan takapenkillä

***

Elä täysillä
jokainen hetki
hitaasti nauttien 
sekunneista
Rakasta,
ja
rutista
aina kun voit.


sunnuntai 2. elokuuta 2015

Lähimatkailua


Kesällä on mukava ajella lähiseudulla tutkimassa ennen näkemättömiä ja tuttujakin paikkoja.
 Emme harrasta golfia, mutta kävimme katsastamassa lähimmän golfkentän ruokaravintolan. Erinomaista oli eväs siellä, kuin myös muut näkymät piha-alueella. 



Päivänä kesäisen kauniina ajelimme entiseen asuinkaupunkiimme länsirannikolla. 
Vierailimme erään naivistitaiteilijan hulppeassa huvikummussa,
 jota ei valitettavasti saanut kuvata porttia pitemmälle.
 Mielenkiintoinen vierailukohde silti ja paljon kekseliäitä kierrätystaiteiluja. 


Ja kun aurinko armas on välillä lämmittänyt,
niin olemme myös ajelleet kaksipyöräisellä. 
Osallistuimme satojen muiden "hurahtaneiden" kanssa
 kansainväliseen kristittyjen motoristien tapahtumaan,
josta jäi paljon mukavia muistoja ajeluista, ihmisten kohtaamisista, upeista maisemista 
ja hiljentymisistä sanan ja musiikin äärellä. 






Suomen kesä
sateineen ja tuulineen,
auringonpilkahduksineen
- se on parasta nyt.


Levollista elokuuta juuri sinulle!