Hitunen

Hitunen

tiistai 13. marraskuuta 2018

Harmaan halauksessa

Marraskuu. Harmaus vyöryy ylitsemme sateen ropinan myötä. Puut ovat pudottaneet lehtensä, eikä lunta ole vielä oksillaan. Tilastollisesti vuoden harmain päivä on kohta käsillä. Miten tätä harmautta jaksaa?! Värien ystävälle marraskuun harmaus on jollain lailla piinaavaa, mutta toisaalta se antaa luvan unelmoida joskus taas koittavasta keväästä. Pahimpaan "jomotukseen" auttaa värikkäiden kuvien katselu. Ja kynttilöiden liekkien tuijottelu. Tässä väripilkkuja harmauden keskellä - kuvat otettu lokakuussa, kun ei vielä ollut näin harmaata kuin nyt. Syntymäkuukauteni lokakuu on minusta yksi vuoden parhaista kuukausista, mutta marraskuuksi voisin aina muuttaa etelän aurinkoon.








Miten sinä selätät marraskuun harmauden? Vai nautitko siitä, että kaikki hiljenee ja lähes pysähtyy? Hiljaisuus ja rauha ovat mielelle lepoa, ja tällaisena flunssaisena kotipäivänä sade ikkunan takana ei ole haitannut mitenkään. Hyvän kirjan parissa olen matkanuut kotisohvalta aivan uusiin ulottuvuuksiin. 


Marraskuun harmaus halaa meitä
menoon ja kiireeseen kyllästyneitä.
Lupa on olla ja nauttia tästä
kaiken kätkevästä hämärästä. 
Hiljaa sytytän kynttilän, 
tunnen sen lämmön lempeän.



6 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat :-)

    Tyttäreni on syntynyt myöskin lokakuussa ja lokakuu on vielä ihan ok.
    Tämä marraskuu on kieltämättä se vaikein pala vuodesta.

    Olen ollut äärimmäisen väsynyt syksyisin noin kymmenen vuoden ajan. Tämä syksy on ollut ihana poikkeus. Värikäs ja kaunis alkusyksy oli varmaankin yksi akkujen lataajista :-)

    Tänä vuonna olen luopunut paljolti ulkoilun ja luonnon kauneuden kaipuusta. Hämärän saavuttua olen jäänyt ilman huonoa omaatuntoa kotiin tekemään niitä asioita, joita en muulloin malta tehdä. Olen siivonnut pesää rauhallisesti ja nautinnolla. Olen ripustanut ensimmäiset koristevalot ikkunoihin. Olen lisännyt valaistuksen tehoa sisällä ja antanut itseni nukkua enemmän kuin kesäaikana. Kroppani vaatii tähän aikaan selvästi ekstra-annoksen unta.

    Käyn läpi niitä kesäajan valokuvia, joita en kesän ruuhka-aikana ehtinyt käymään läpi. Nautiskelen samalla kesäisiä maisemia ja tunnelmia uudelleen.

    Voi olla, että millään näistä ei ole mitään merkitystä, mutta joka tapauksessa tämä syksy on ollut helpompi ja energisempi kuin moneen, moneen vuoteen.

    Kun ei kaipaile kesää, vaan keskittyy sisällä olemisen upeisiin mahdollisuuksiin ja valaisee kodin virkistävän valoisaksi, hämärän hyväksyminen on jotenkin helpompaa :-)

    Ihanaa marraskuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Susanna! Lepo syntyy varmaan juuri siitä, että ei liioin kaipaile sitä, mitä ei juuri nyt ole saatavilla, vaan keskittyy tekemään omassa tahdissaan asioita - tai vain olemaan ja nauttimaan hämäryydestä. Voimia sinulle!

      Poista
  2. Jännä, miten värikkäät ja aurinkoiset kuvat todella piristävät!
    Marraskuu on minulle vaikein kuukausi. Hämärä melkein musertaa alleen ja kaipaan niin kovasti valoa.Minäkin koetan torjua kaamosta lukemalla paljon, polttamalla kynttilöitä sekä liikkumalla.
    Koetetaan kestää vielä 1,5kuukautta.Sitten alkaa jo päivät pidetä.
    Siunausta marraskuisiin päiviisi!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Olen kolmatta päivää sairauslomalla ja nyt antibioottikuurilla, joten on pakkokin ottaa levon kannalta. Joka vuosi onneksi marraskuun jälkeen tulee valontäyteinen joulukuu ja yleensä luntakin jossain vaiheessa. Voimia sinulle marraskuun loppuun!

    VastaaPoista