Marraskuun maisemissa

Lämmin lokakuu vaihtui marraskuun mustaan pimeyteen ja karun kuraiseen maisemaan. Tämä aamu yllätti kuitenkin auringon pilkahduksella ja mukavan lämpimällä säällä. Sauvakävelylenkillä pellon pientareelta bongasin paljaassa pajunvarressa jotain vaaleanharmaata: pajunkissoja! Kummallisia syksyjä nämä nykyiset.

Ilotulituksetkin ovat yleensä olleet vuodenvaihteen juttuja, mutta tämä riemuisa räiske oli lokakuisilta syysfestivaaleilla Pardubicessa. Piristihän se sateista ja pimeää iltaa - sen hetken kun kesti. Ja sai taas miettimään kaiken savuna ilmaan haihtuvan merkityksen lisäksi sitä, että pitäisi investoida kunnon kameraan. Nykyisillä kännykkäkameroillakin ottaa parempia kuvia kuin minun Canonillani. Jostain syystä useimmat kuvat ovat rakeisia, vaikka valoakin olisi riittävästi. Mies ehdotti, että ostaisin kameran, jolla voi soittaa. Eli hyvän kännykän, jossa on kunnon kamera. Se olisi aina mukana ja helposti saatavilla yllättävän kuvauskohteen osuessa eteen. Voi olla, että minun kärsivällisyyteni ei riittäisi järjestelmäkameran käytön opetteluun, joten ehkä täytyy luopua vanhasta kännykästä ja ostaa uusi. Periaatteitani vastaan se kyllä hieman sotii, sillä yleensä en osta uutta, ennen kuin entinen hajoaa.

Marraskuun ovi on avattu ja vuoden viimeinen kuukausi odottaa vielä vuoroaan. Ei haittaa sateet ja synkät illat, sillä ovathan ne merkki siitä, että voi rauhassa sytytellä kynttilöitä talon täyteen ja  käpertyä sohvannurkkaan viltin sisään. Käteen mukillinen kuumaa juomaa ja ehkä hyvä kirja tai lehti. Nautiskellaan tästä ihanuudesta.