Hitunen

Hitunen

tiistai 22. elokuuta 2017

Joko se meni...










... se aika vuodesta, jota kesäksi kutsutaan. Kaunista oli kaikkialla, niin etelän kuin pohjoisen taivaan alla. Kesämuistoihini jäivät alkukesän Espanjan matkan lisäksi pienet reissut ihanassa kotimaassamme Kotkasta Kokkolaan ja Kangasalle (vai kuuluuko sanoa "Kangasalalle"?). Suloista oli myös kuopsutella multaa omalla pihalla, istua lähilaiturilla saunan ja pulahduksen jälkeen, nauttia jäätelön ja mansikoiden ikiaikaisesta liitosta, jakaa iloja ja suruja eri ikäisten naisten kanssa yhdessä taiteillen, körötellä ajoneuvoharrastajien letkassa maaseutumaisemissa, viettää aikaa perheen kanssa...


... kiitollisena kaikesta Kaikkivaltiaan johdatuksesta ja huolenpidosta. 

lauantai 5. elokuuta 2017

Puu kaatuu - ja konekin

Viime viikkoina tontiltamme on kaatunut useita puita. Kaksikymmentä vuotta olemme tässä asuneet, ja melkein joka vuosi kaataneet monta puuta omalta tontilta. Silti tuntuu, että metsä ihan väkisin yrittää vallata koko tontin. Miten puut voivatkin kasvaa niin nopeasti, ettei niitä ehdi edes takassa polttaa?!

Pari viikkoa sitten tietokoneeni myös niin sanotusti kaatui. Käynnistyi kyllä, mutta mitään sillä ei enää voinut tehdä. Juuri tietotekniikan insinööriksi valmistunut kuopuksemme ehti hakemaan koneeni huoltoon vasta tällä viikolla, joten tässä nyt vain odotellaan. Ehkä koneesta on jotain vielä pelastettavissa, toivottavasti ainakin valokuvat. Jokunen tuhat niitä varmaan on...

Muuten kesä on mennyt vauhdikkaasti sisältäen sopivasti työtä ja lepoa. Pieniä matkoja kotimaassa, sukulaisten tapaamista, ja aivan ihana taideleiri. Ja puutarhasuunnittelua sekä -töitä näin loman loppupuolella. Harmi, kun en nyt voi laittaa kuvia mistään, kun kirjoittelen tätä mieheni koneelta. Mutta nautitaan elokuun aurinkoisista päivistä ja lempeistä illoista!