Vuosi 2021 paketissa

 Millainen oli sinun vuotesi 2021? Menikö elämä niin kuin odotit tai suunnittelit? Harvoinpa se menee suunnitellusti, ainakaan kaikkien asioiden suhteen. Toinen koronavuosi toi hitaamman elämisen rytmin, mikä on mielestäni oikein hyvä asia, vaikka rajoitukset välillä ottavatkin päähän. 

Kokosin tähän kuvia vuoden varrelta periaatteella kaksi kuvaa kuukaudessa. Tällainen oli siis vuosi 2021.

Tammikuu

Lunta riitti hiihtelyyn asti. Kotipihalta alamäkeen naapurin peltoja pitkin...

Rakkaassa rannassa kävimme välillä nautiskelemassa upeista pakkaspäivistä. 

Helmikuu

Hääpäivää vietimme Hämeenlinnassa tutuissa maisemissa. 

Loppukuusta meren jäälle ei enää ollut menemistä. 

Maaliskuu

Kävimme Kokkolassa appiukon ja anopin syntymäpäivillä.

 Heillä on ikäeroa kolme vuotta ja yksi päivä. 

Salon Vuohensaaressa on upea luontopolku, jossa kävin fiilistelemässä kevään etenemistä. 

Huhtikuu

Silmujen tutkiminen alkoi...

Lapsuusmaisemissani ei ollut valkovuokkoja, mutta nyt iloitsen oman pihan mättäistä. 

Toukokuu

Kahvihuoneen kausi korkattiin äitienpäivän tienoilla. 

Kirsikkapuun kukinta oli upeaa. Myös omenapuut ja luumupuu kukkivat hyvin. 

Kesäkuu

Lähiranta tarjosi parastaan ja merivesi lämpeni nopeasti hellesäässä. 

Helle toi mukanaan rajuja ukkosmyrskyjä kaatosateineen. 

Heinäkuu

Teimme ikimuistoisen matkan Suomussalmen Raatteentielle. 

Nautin aamu-uinneista seurana milloin sisko, milloin joutsenet ja yksinäinen kalamies. 

Elokuu

Ensimmäiset omenat alkoivat kypsyä. Sato oli todella hyvä. 

Pimenevät illat toivat oman tunnelmansa sauna- ja uintireissuihin.

Syyskuu

Uintikausi jatkui edelleen ja säät vaihtelivat aurinkoisesta sateiseen.

Syyshortensioiden kukinta ilahdutti pitkään. 

Lokakuu

Teimme monesti siirretyn reissun Andalusian aurinkoon. Kolme vuorokautta vuoristossa... 

... ja kolme vuorokautta rannikolla auttoivat jaksamaan koko pitkän syksyn. 

Marraskuu

Innostuin askartelemaan yhtä ja toista. Tässä on syntymässä enkeli! Askartelun lisäksi marraskuu oli muutenkin luomisen aikaa eli runoja syntyi harva se päivä...

Lähirannan sauna- ja uintikausi jatkui harvinaisen pitkään eli marraskuun loppuun, jolloin vietimme saunalla pikkujouluja. Sauna ei ole talvikäyttöön sopiva, joten keväällä taas jatketaan. 

Joulukuu

Talvinen Kotka hurmasi jäällä ja lumella. 

Jouluaattona kuten muinakin joulupäivinä saatiin nauttia kauniista auringonpaisteessa ja kirpsakasta pakkasesta. Perheestämme ei kukaan sairastunut koronaan eikä muutenkaan juuri sairasteltu koko vuonna. Tavalliset flunssatkin ovat näin huolellisen hygienian ansiosta ilmiselvästi vähentyneet. 

Tälläinen oli vuosi 2021. Mitähän uusi vuosi 2022 tuo tullessaan? 

Onnellista uutta vuotta sinulle!

Joulu kotona

 

Joulussa parasta on valmistautuminen, kiireettömyys, rauha ja perhe, jota on mukava hemmotella ja yllättää milloin milläkin tavalla. Toisaalta on myös kiva tulla itse yllätetyksi vaikkapa valmiilla aamuapalalla. Ihana oli saada koko perhe koolle Helsingistä ja Turusta ja viettää monta leppoisaa päivää yhdessä ruokaa laittaen, ulkoillen, pelaten lautapelejä, saunoen, jutellen... Itse olen aamunautiskelija, kun muut tykkäävät valvoa myöhään. Minusta on ihan parasta, kun saa herätä ennen muita ja sytyttää kynttilät ja tulet puuhellaan, lueskella rauhassa teekupposen ääressä. 

Oikeaa, isoa joulukuusta meillä ei ole ollut vuosiin, koska sen rahtaaminen sisään ja ulos ahtaista oviaukoista on turhan työlästä ja sotkuista, ja toisaalta meidän olohuone on niin pieni, että ei vain oikein mahdu. Ämpäriin asetellut oksat ovat korvanneet kuusen usein ja niin nytkin. Tunnelma syntyy valoista ja koristeista. Ja joulukukista tietysti!

Tänä jouluna on ollut myös ulkona  ihanan jouluista eli puuterilunta sopiva kerros. Auringonnousust ja -laskut ovat olleet upeita. Pakkasta on minun makuuni ollut hieman liikaa, mutta nyt kahdeksan astetta alkaa olla sopiva ulkoiluun. 

Hyvää vuoden viimeistä viikkoa! 

 

Kohti joulun valoa

 

Tuli käytyä joku viikko sitten siskon luona Kotkassa. Olipa siellä kaunista, kun lumi peitti kevyesti maan ja jää teki taikojaan niin rannoilla kuin auton ikkunoissa yön aikana. Menomatkalla poikkesin Porvoossa veljentyttöä moikkaamassa. Kaunis on talvinen ja jouluinen Porvookin,  tunnelmallinen. 

Kotona on tullut vähän siivoiltua, vähän leivottua ja vähän väkerrettyä lahjoja, lähinnä lähilapsille. Omat lapsukaiset ynnä bonustyttö tulevat jouluksi ja sitten vain löhöillään ja ehkä vähän kävelylenkkeillään kylätiellä. Luvassa on siis varsin rento joulu melko perinteisine herkkuineen. Lapset eivät halua luopua niistä, vaikka itselleni kävisi hyvin joulu ilman kinkkua, porkkanalaatikkoa, rosollia tai joulutorttuja. Mutta lanttulaatikkoa voisin syödä laatikkokaupalla, jos vain vatsa sitä kestäisi, joten tyydyn kohtuullisen pieniin annoksiin. 

Joulukodista ei ole vielä tullut otettua kuvia, joten tässä näitä Kotkan näkymiä. 

Mukavaa jouluviikkoa sinulle!